Kaupunkiympäristön IoT voi auttaa yrityksiä löytämään uudenlaisia liiketoimintamalleja, joilla erottuu globaalissa kilpailussa.
”IoT itsessään ei tuo välttämättä lisäarvoa yrityksen toiminnalle. Digitalisaation ydin on siinä, että kehitetään liiketoimintaprosesseja ja haetaan tuottavuutta ja laatua sitä kautta”, Etteplanin teknologiajohtaja Jaakko Ala-Paavola muistuttaa.
Ala-Paavola on itse päässyt työnsä puolesta osallistumaan lukuisten erilaisten yhtiöiden digitalisoitumiseen, joten hänellä on vahva näkemys siitä, mitä yritykset tarvitsevat menestyäkseen globaalissa kilpailussa. IoT on hänen mielestään vain yksi työkalu, jolla rikastetaan digitalisaatiota.
”IoT on hyvä työkalu, jos se edistää liiketoimintamallin muutosta. Sen sijaan että yritys myisi termostaatteja, se myykin esimerkiksi lämpötilan optimointipalvelua”, Ala-Paavola havainnollistaa.
Juuri tätä tekee Fourdeg, joka on mukana Ilmastoviisaat taloyhtiöt 6Aika-hankkeessa.
”Hankkeessa tehdään juuri sellaisia asioita, joita yrityksenä haluamme tehdä eli kehittää ratkaisuja, jotka purisivat ilmastokysymykseen ihmisille positiivisella tavalla. Silloin ne ovat usein parempia kuin kivuliaat uhraukset”, Fourdegin toimitusjohtaja Markku Makkonen sanoo.
Fourdeg tarjoaa palveluja vesikiertoisen lämmityksen optimointiin eli tavoite on lämmittää oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Näin koettu laatu ja energiatehokkuus paranevat. Asunto-osakeyhtiöiden potentiaali ilmastotekojen kannalta on ratkaiseva, sillä suurin osa kaupunkien rakennuksista on asuintaloja.
”IoT yleistyy väistämättä, mutta usein muutosten nopeutta yliarvioidaan ja rajuutta vähätellään. Lähes kaikkiin rakennuksiin tulee joitain IoT-ratkaisuja lähivuosina”, Makkonen uskoo.
Kaupungit tarvitsevat yhteisen alustan palvelujen skaalaamiseksi
Kaupungeissa Suomessa ja maailmalla on käynnissä paljon erilaisia IoT-hankkeita muun muassa ilmanlaatuun, vesijohtoverkostoon, energiatehokkuuteen ja kiertotalouteen liittyen. Myös jätehuollon ympärille voisi luoda paljon uutta liiketoimintaa. Ala-Paavola uskoo, että kaupunkiympäristön IoT tarjoaa yrityksille paljon mahdollisuuksia, kunhan ne vain osataan nähdä. Haasteena on usein taloudellisen hyödyn löytäminen.
”Smart City -konseptien haaste on tyypillisesti se, että hyötyjät ja maksajat ovat eri tahoja, ja viimeksi mainitut tekevät päätökset”, Ala-Paavola toteaa.
Toinen haaste liittyy avoimiin rajapintoihin ja alustoihin. Jotta yritykset pystyvät skaalaamaan ratkaisujaan, kaikilla kaupungeilla pitäisi olla käytössä sama alusta.
Ala-Paavola kannustaa yrityksiä miettimään rohkeasti liiketoiminnan uudistamista sen sijaan, että ne tekevät vain parannuksia nykyiseen toimintaan. Myös Makkonen toivoisi yrityksille enemmän rohkeutta lähteä toteuttamaan ja kokeilemaan erilaisia IoT-hankkeita.
”Tuntuu, että ihmiset odottavat jotain täydellistä, ja se on tekosyy olla tekemättä mitään. Odotellessa maksetaan esimerkiksi liikaa väärin käytetystä energiasta ja tuotetaan turhaan hiilidioksidipäästöjä. Kannattaa mieluummin tehdä asioita, joilla pärjää seuraavat 10-20 vuotta ennen kuin se täydellinen ratkaisu on olemassa”, Makkonen sanoo.