Yhteiskehittämisen KYKY-malli on siivittänyt edtech-alan menestyjiä – mallia jalostetaan nyt eteenpäin

11.02.2020 | EspooUutiset
Cover for article 'Yhteiskehittämisen KYKY-malli on siivittänyt edtech-alan menestyjiä – mallia jalostetaan nyt eteenpäin'

Kuva: Espoon kaupunki, Pasi Hornamo/Summit Media

Koulujen ja yritysten yhteiskehittämisen malli KYKY on juurtunut vankasti Espoon koulumaailmaan. Nyt mallia jatkokehitetään. Valmisteilla on myös uusi yhteiskehittämisen innovaatioalusta.

KYKY on 6Aika-strategian Avoimet innovaatioalustat -kärkihankkeen aikana Espoossa kehitetty koulujen, yritysten ja yhteisöjen yhteiskehittämisen malli. Mallin avulla kehitetään oppimista ja kasvua tukevia tuotteita ja palveluita.

”KYKY:n vaikuttavuus on ollut suuri, kun huomioi, että se lähti liikkeelle pienenä puolen vuoden projektina, ja nyt mietimme kansainvälistymistä”, projektipäällikkö Katja Hagman Espoon kaupungilta kertoo.

Kärkihankkeessa oli tavoitteena, että puolet kaikista Espoon kouluista olisivat KYKY-kouluja. Suunnittelija Minna Kukkosen mukaan tavoite on toteutunut. Kukkonen on toiminut KYKY-vastuuhenkilönä suomenkielisessä perusopetuksessa, jonka toimintaan KYKY vakiintui kärkihankkeen jälkeen. Mallia on hyödynnetty myös muissa 6Aika-kaupungeissa sekä Hämeenlinnassa, Joensuussa ja Lappeenrannassa.

”KYKY-mallista on jalostettu geneerinen yhteiskehittämisen toimintamalli, jota voi soveltaa missä tahansa palvelussa. Nyt mietimme, miten sitä voisi soveltaa esimerkiksi sairaalaympäristössä tai Keran alueen kehittämisessä”, Hagman kertoo.

Tavoitteena kansainvälistyminen

Toiminnasta saatujen kokemusten pohjalta KYKY-toimintamallia päivitetään parhaillaan Meri Vainion ja Maiju Haltia-Nurmen johdolla 6Aika Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeessa ja Opetushallituksen rahoittamassa Kehittyvä KYKY -hankkeessa. Päivitettyä mallia testataan Espoon sivistystoimen koko toimikentällä eli opetuksessa, varhaiskasvatuksessa, kulttuuripalveluissa, liikunta- ja nuorisopalveluissa sekä ruotsinkielisissä sivistyspalveluissa.

Pyrkimyksenä on skaalata malli koko kaupungin tasolle, uudistaa KYKY-brändi ja kytkeä se vahvemmin Make with Espoo -tuoteperheeseen.

Mallin skaalaamiseen liittyy myös kehitteillä oleva uusi digitaalinen innovaatioalusta, joka auttaa yhteiskehittämisestä kiinnostuneita yrityksiä ja kaupungin toimijoita löytämään toisensa. Innovaatioalustan on määrä toimia yhdessä Espoo Marketingin Launchpad-alustan kanssa, joka yhdistää startupit, suuryritykset ja sijoittajat.

”Olemme innoissamme uuden alustan kehittämisestä ja se on herättänyt paljon kiinnostusta myös muualla”, Maiju Haltia-Nurmi kertoo.

Espoossa kartoitetaan mahdollisuuksia luoda yhteyksiä myös muihin kansallisiin ja kansainvälisiin alustoihin, mikä edesauttaisi KYKY-toiminnan laajentamista niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

”Alustan ensimmäistä versiota testataan Espoon palveluissa, sen jälkeen alamme rakentaa laajempaa yhteistyötä. Konseptoimme käyttäjäpolkuja parhaillaan”, Hagman toteaa.

Yrityksille erinomainen referenssi maailmalle

Moni KYKY-toiminnassa mukana ollut yritys on saanut yhteiskehittämisestä erinomaisen referenssin, joka on kantanut ulkomaille saakka. Esimerkiksi Mightifier tuli Saunalahden kouluun pelkän idean kanssa ja nyt yrityksellä on markkinat sekä Yhdysvalloissa että Aasiassa.

Myös 3DBear oli KYKY-toimintaan tullessaan vain puoli vuotta vanha yritys. Se löysi tuotteelleen kehittäjäkumppanin koulusta ja sai myöhemmin merkittävän yhteistyösopimuksen Yhdysvalloista.

”Suurin osa yrityksistä on halunnut yhteiskehittämiseltä käyttäjäpalautetta. Mutta mukaan voi tulla pelkän ideankin kanssa. KYKY-malli ja oppilailta saatu palaute kiihdyttävät yritysten tuotekehitystä”, Hagman sanoo.

Myös yhteiskehittämisen fasilitointi luo arvoa yrityksille. Tuki esimerkiksi tietosuoja-asioissa on koettu arvokkaana.

”Kaikki yritykset eivät välttämättä näe potentiaalia, joka yhteiskehittämisessä on. Se ei ole toimintana kaikille vielä niin tuttua. Monille on tullut oivalluksia, kun olemme käyneet yhdessä läpi sitä, mitä kaikkea yhteiskehittämisen projektissa voisikaan tehdä”, Haltia-Nurmi toteaa.