Kipinä 2017 – yhdessä tekeminen parantaa suoritusta
Tampereen kaupunki asetti haasteen, yritykset vastasivat siihen ratkaisuillaan, joita voidaan kokeilla ja kehittää yhdessä eteenpäin. Tuloksena on parempia palveluja asukkaille ja uutta liiketoimintaa yrityksille. Näin toimii Kipinä 2017.
Lisätyn todellisuuden sovelluksia tekevän Pinovuo Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Vänni on Kipinä 2017 -päivän päättyessä tyytyväinen. Tapahtuma on tarjonnut tuhdin tietopaketin Tampereen kaupungin digitalisaation näkymistä, tilaisuuden kertoa täydelle salille Pinovuon osaamisesta ja konkreettisia keskusteluja jatkomahdollisuuksista. Käyntikortteja on päivän aikana vaihdettu monessa yhteydessä.
– Kaiken tämän perusteella voi todeta, että Kipinä 2017 -tapahtumaan käyttämämme aika on ollut hyvin käytettyä aikaa, Vänni sanoo.
Yrittäjä ja tutkija Teija Vainio Vaitekhne Oy:stä esitteli omassa pitchaus-osuudessaan katseenseurantatekniikan mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelussa. Hän lupasi sen avulla objektivisempaa tietoa siitä, mikä kaupunkiympäristössä herättää ihmisten huomion. Yleisö kuunteli, kysyi ja kiinnostui.
– Minulle Kipinä 2017 oli innostava keskustelun avaus, joka näytti, että kaupungilla on intoa kokeilla ja myös näyttää kokeiluille suuntaa. Toivottavasti tästä syntyy paljon rohkeita kokeiluja, Vainio sanoo.
Uusia tekemisen tapoja
Tampereen kaupunki haluaa luoda uutta kumppanuus- ja kokeilukulttuuria, jossa haetaan yrityksiä ja muita sidosryhmiä kehittämään kaupunkia yhdessä. Kipinä-tapahtuma on yksi tapa uusien avauksien luomiseen.
– Kokeilukulttuurin vahvistaminen tarkoittaa juuri sitä, että olemme avoimia uusille ideoille, testaamme niitä ja uskallamme myös epäonnistua, kertoo tapahtuman avannut Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen.
Kaupunki uudistaa toimintamalliaan ja samalla omaa rooliaan. Siinä missä perinteinen kaupunki ostaa yrityksiltä palveluja ja tuotteita, älykaupunki on myös alusta, joka avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja jalostaa niitä yhdessä yritysten kanssa.
– Pohjimmiltaan tässä tähdätään parempiin palveluihin, ja siinä sivussa toivottavasti saadaan aikaan muutakin hyvää, esimerkiksi lisää yritystoimintaa, työpaikkoja ja verotuloja, Nurminen sanoo.
Smart Tampereen ohjelmajohtaja Tero Blomqvistin mukaan kaupunki voi olla alustana esimerkiksi liikenteeseen, älyvaloihin tai hyvinvointipalveluihin liittyville kokeiluille. Hyvässä lykyssä niistä kehittyy, paitsi kaupunkilaisten arkea sujuvoittavia ratkaisuja, myös seudun uusia vientivaltteja.
– Kaupungin innovatiiviset hankinnat ovat hyvä keino viedä asioita eteenpäin, ja Kipinä on siitä erinomainen esimerkki, Blomqvist toteaa.
Kipinöitä kaupunkiympäristöön
Helmikuun Kipinä 2017 -tapahtuma oli järjestyksessään toinen. Ensimmäisessä tapahtumassa etsittiin hyvinvointialan kipinöitä, tällä kertaa teemat olivat kaupunkiympäristöstä: vuorovaikutteista suunnittelua, sensoriverkon mahdollisuuksia ja energiatehokkuutta.
12 yritystä esitteli tapahtumassa ratkaisujaan kuulijakunnalle, joka koostui muun muassa kaupungin asiantuntijoista ja yritysten edustajista – ihmisistä, jotka todella voivat tarttua kolmen minuutin pitchauksessa esitettyyn ideaan ja auttaa sen viemisessä eteenpäin.
– Tampereella on paljon osaamista pienissä teknologiayrityksissä, ja niille on tärkeää päästä mukaan kokeiluprojekteihin ja paikallisiin pilotteihin, arvioi Pinovuon Vänni.
– Katseenseurantatekniikasta voisi syntyä uutta liiketoimintaa hyvinkin nopeasti, sillä itse tekniikka on jo valmista ja kokeiltua. Vaikka heti huomenna lähtisi laitteiston kanssa asukasiltaan, jatkaa Vaitekhnen Vainio.
– Minusta tämä päivä osoitti hienosti sen, että pystymme parantamaan suoritusta, kun teemme asioita yhdessä. Tänäänkin rakensimme yhteistä näkemystä siitä, mitä voisimme porukassa tehdä, Blomqvist tiivistää.
Kipinä 2017 -tapahtuman järjesti Tampereen kaupunki yhteistyössä 6Aika-kärkihankkeiden kanssa. Hankkeita rahoittavat Tampereen kaupunki ja Euroopan aluekehitysrahasto.
Teksti: Päivi Stenroos
Kuvat: Susanna Lyly