Helsingin kaupunki haluaa edistää koulutuksen teknologiakokeiluja ja on kehittänyt tätä varten uuden mallin, joka julkistettiin huhtikuun lopulla pidetyssä Helsinki Edtech Fair -tapahtumassa.
Uusi EAC-malli (Easy Access Co-Development) helpottaa alkuvaiheen koulutuksen teknologiatuotteiden testaamista helsinkiläisissä peruskouluissa ja lukioissa.
Yritysasiamies Raigo Megerild kertoo mallin syntyneen kaupungin selvitettyä koulutuksen teknologiaa (edtech) tuottavilta yrityksiltä, millaista yhteistyötä he toivoisivat.
– Moni yritys kertoi kaipaavansa yhteistyötä koulujen kanssa. Tuote on kehitteillä, mutta yritys haluaisi kuulla koulun tarpeita sekä kehittää tuotteensa ominaisuuksia yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa.
Uusi malli tuo aiempaa kevyemmän tavan yritysten ja opettajien yhteiskehittämiseen. Kun yrityksen edustaja ja opettaja huomaavat, että kehitteellä olevasta tuotteesta voisi tulla yhteinen projekti, kokeilusta laaditaan sopimus. Yhteisen kokeilun voi aloittaa sen jälkeen koska tahansa.
Tuotteen kehittäjät ja opettajat voivat löytää toisensa Edtech Fair -tapahtuman kaltaisissa tilaisuuksissa tai esimerkiksi koulutusalan messuilla.
Megerild muistuttaa, että Helsingin tavoite on olla vuoteen 2025 mennessä Euroopan paras kokeilualusta. Uusi EAC-malli tukee tätä tavoitetta.
Kokeilussa ohjelmointia kahdeksasluokkalaisille
Yhteistyötä on jo tehty nopeissa kokeiluissa, mistä tapahtumassa olivat kertomassa kaupungilta projektikoordinaattori Mikko Turunen ja Kaisu Pallaskallio Suomen Koodikoulusta.
Suomen Koodikoulu on suunnitellut tuotettaan uuden peruskoulun opetussuunnitelman tarpeisiin, jotta koulut voisivat aloittaa ohjelmoinnin opettamisen helposti ja kustannustehokkaasti.
– Kävimme keskusteluja Helsingin kaupungin kanssa kahdeksasluokkalaisten oppimiskokonaisuudesta, jossa kokeilun aiheena olisi robotiikka pakohuonehaastepelin muodossa.
Pallaskallio on kokeiluun hyvin tyytyväinen. Kaupungin kanssa päästiin liikkeelle nopeasti, ja yhteistyö sujui hienosti, mikä oli tuotekehityksen kannalta olennaista.
– Yhteinen kokeilu oli kaiken kaikkiaan todella positiivinen kokemus, Pallaskallio kertoo.
Myös Turusen mielestä yhteistyö onnistui hyvin. Hänen mielestään onnistuneessa kokeilussa on keskeistä, että kaikki osapuolet ovat tietävät hyvin, mitä kokeillaan ja mitä kokeilussa halutaan selvittää. Kouluissa on saatava selville, onko kokeilun tuotteesta oikeasti hyötyä.
Tulokkaita Piilaaksosta asti
Apulaispormestari Pia Pakarinen kuulee kansainvälisisiltä koulutusalan kollegoiltaan spontaaneja kehuja, kun hän kertoo tulevansa Suomesta ja Helsingistä. Heidän yleinen kommenttinsa on, että teillä on mahtava koulutus.
Kehut tuntuvat hyviltä, mutta samaan aikaan Pakarinen tietää, ettei paikalleen voida jäädä.
– Emme voi jatkaa vanhojen meriittien ja Pisa-tulosten varassa, vaan koulua on kehitettävä jatkuvasti ei vain koulua vaan elämää varten. Työelämä muuttuu, koulun on muututtava mukana.
Pakarinen on iloinen siitä, että pääkaupunkiseudulla on monia koulutuksen teknologiaa kehittäviä yrityksiä. Tämä tarjoaa varsinaisen win-win-win-tilanteen, missä voittajia ovat yritysten lisäksi opettajat ja oppilaat.
Hän on hyvillään myös Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeesta, jossa on jo ehditty luoda hienoja yritysten ja koulutusten yhteyksiä sekä saatu koulujen käyttöön innovaatioita. Viimeisteltyjä tuotteita pääsee viemään laadukkaan testauksen jälkeen myös ulkomaille.
Koulutukseen erikoistuneen startup-kiihdyttämö xEdun toimitusjohtaja Antti Korhonen kertoo, että Helsinkiä arvostetaan suuresti koulutusteknologian kokeiluissa. Kaupunkiin halutaan tulla testaamaan tuotteita aina Piilaaksosta asti.
EAC-malli tuleekin toisin sanoen tarpeeseen helpottaessaan kokeilujen aloittamista. ICT-päällikkö Karri Mehtälä kaupungilta korostaa, että kaupunki on todella kiinnostunut innovatiivisesta koulutusteknologiasta ja haluaa kehittää yhteistyötä yritysten kanssa edelleen.
Hän muistuttaa, että kaupungissa on koulutukseen liittyvillä tuotteilla valtava määrä potentiaalisia käyttäjiä, pelkästään perusopetuksessa 60 000–70 000 ihmistä.
– On ollut mahtavaa nähdä, kuinka kouluista löytyy aktiivisia opettajia, jotka haluavat olla etunenässä mukana kehittämässä ja innostamassa muitakin kokeiluihin, Pakarinen kiittää.
Hieno tilaisuus vuoropuheluun kaupungin kanssa
Helsinki Edtech Fair -tapahtumassa oli mukana kokeilujen varsinaisia asiantuntijoita, siis opettajia ja oppilaita. Puotilan ala-asteen koulun opettaja Hannu Korhonen kertoo, ettei hänellä todellakaan ollut vaikeuksia saada oppilaita mukaan uutta teknologiaa esittelevään tapahtumaan.
Oppilaita ei myöskään tarvinnut erikseen innostaa kokeilemaan laitteita ja ohjelmia. Esimerkiksi Lyftan osaston edessä oli jatkuva jono, kun oppilaat halusivat kokeilla VR-laseja. Ja jono kasvoi, kun lasit päähänsä saanut ei ollut malttaa lopettaa vuoroaan.
Lyfta valmistaa oppimisalustaa, jota käytetään jo yli 350 koulussa Suomen lisäksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Lyftan Katri Meriläinen kehotti vuorossa ollutta oppilasta Sampoa katsomaan virtuaalilaseilla alas jalkoihin, jolloin näkymä muuttui maapalloksi: haluatko kulkea etiopialaiseen kylään vai Suomeen?
Lyftalla on ollut Helsingin kouluissa kaksi kokeilua, jotka ovat olleet Meriläisen mielestä suureksi avuksi ja tuoneet lisäpotkua tuotekehitykseen. Lyfta julkistaa oppimisalustan uuden version syksyllä.
Meriläinen kiittää kaupunkia myös Helsinki Edtech Fair -tilaisuudesta, sillä tällaiset tapahtumat tarjoavat arvokkaita verkostoitumisen mahdollisuuksia.
Myös Kide Sciencen Jenni Vartiainen oli iloinen tapahtumasta. Yritys on järjestänyt kaupungissa lasten tiedekerhoja ja haluaa keskustella kaupungin edustajien kanssa mahdollisuudesta levittää tiedekasvatusta päiväkoteihin.
– On hienoa, että pääsimme mukaan tapahtumaan. Tällaiselle vuoropuhelulle on tarvetta, Meriläinen kiittää.
Helsinki Edtech Fairin järjestivät yhteistyössä 6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt ja Inno – Innovatiivisten oppimisympäristöjen ja pedagogisen toimintakulttuurin kehittäminen kokeiluilla -hankkeet. 6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta ja on osa 6Aika – Kestävän kaupunkikehityksen strategiaa.
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Ilkka Ranta-aho