Usein kysytyt kysymykset

15.11.2015

Tälle sivulle on koottu 6Aika-strategiatoimistolle ja kuutoskaupungeille usein kysyttyjä kysymyksiä.

Sisältö

Yritysten rooli 6Aika-strategiassa

Yliopistot ja oppilaitokset

Tukikelpoisuus

Omarahoitus

Hankkeiden rahoitus ja maksatukset

Hankinnat


Yritysten rooli 6Aika-strategiassa

Voivatko voittoa tavoittelevat yritykset saada 6Aika-rahoitusta?
Koska 6Aika-hankkeissa rahoittajana on maakuntaliitto (Uudenmaan liitto), yksittäiselle yritykselle ei voida myöntää tukea sen oman liiketoiminnan kehittämiseen. Kannattaa tarkistaa tukikelpoisuus Uudenmaan liitosta (Hanna Laaksonen, hanna.laaksonen(at)uudenmaanlitto.fi)

Yritykset voivat osallistua hankkeisiin yhteistyökumppaneina antamalla hankkeisiin rahallista tai muuta tukea. 6Aika tekee myös yhteistyötä Tekesin INKA-ohjelman kanssa. Tätä kautta yrityksillä on mahdollisuus saada rahoitusta 6Aika-hankkeen rinnakkaisille kehittämishankkeille (tästä tulossa tarkempaa tietoa lähiaikoina 6Aika.fi -verkkosivuille).

Jos yritys on hankkeessa epäsuorana hyödyn saajana, sovelletaanko tällöin esim. de minimis -sääntöä?
Jos hankkeen toimenpiteisiin (esimerkiksi hankkeen tarjoamiin palveluihin) osallistuu hyödynsaajina yrityksiä, jotka saavat hankkeeseen osallistumisesta taloudellista hyötyä eli etuuden, on tuensaajalla seuranta- ja raportointivelvollisuus hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina osallistuville yrityksille myönnetystä de minimis -tuesta.

Etuus ei tarkoita osallistuvalle yritykselle maksettavaa rahasuoritusta, vaan ilmaista tai alihinnoiteltua palvelua tai muuta vastaavaa etuutta. Etuuden arvo, josta on vähennetty yrityksen maksuosuus, myönnetään de minimis -tukena osallistuvalle yritykselle. Rahoittaja ohjeistaa tuensaajia de minimis -raportoinnissa ja seurannassa. Lisäksi hankkeet saavat käyttöönsä määrämuotoiset lomakepohjat.

Yliopistot ja oppilaitokset

Katsotaanko yliopistot ja oppilaitokset yksityisiksi vai julkisiksi toimijoiksi?
Tämä riippuu omistajuudesta ja organisaatiomuodosta. Esim. säätiöpohjaiset organisaatiot ovat yksityisiä. Pääsääntöisesti oppilaitosten rahoitus katsotaan organisaatiomuodosta riippumatta julkiseksi rahoitukseksi (omistajapohjasta riippuen joko kunta- tai muuksi julkiseksi rahoitukseksi). Lisätietoja asiaan saa rahoittajalta.

Tukikelpoisuus

Voiko hakijoina olla toimijoita kuutoskaupunkien ulkopuolelta, jos konsortiossa on kaksi toimijaa kuutoskaupunkien alueelta?
6Aika-rahoituksella ei voida rahoittaa kuutoskaupunkien alueen ulkopuolisia toimijoita.

Tarvitseeko hakijoiden joukossa olla kuutoskaupunkien omia organisaatioita (kuten kaupungin sivistystoimi tai liikennelaitos) vai voivatko hakijat olla toimijoita, joilla ei ole suoraa sidosta kaupunkiorganisaatioihin?
Hakijat voivat olla myös pelkästään esim. yhdistyksiä tai tutkimus- ja koulutusorganisaatioita, jotka toimivat kuutoskaupunkien alueella. Eli kaupunkiorganisaatioita ei välttämättä tarvita mukaan osatoteuttajina pilottihankkeisiin.

Voiko mukana olla ulkomaalaisia rahoittajia / osatoteuttajia?
Hakijalla tulee olla suomalainen y-tunnus eli rahoitusta voivat saada vain kotimaiset tukikelpoiset hakijat. Lisätietoja saa rahoittajalta.

Omarahoitus

Kuinka suuri on 6Aika-strategian EAKR-hankkeiden omarahoitusosuus?
6Aika-strategian EAKR-hankkeissa EU:n ja valtion rahoitus kattaa enintään 67% hankkeen kustannuksista. ESR-hankkeissa EU:n ja valtion rahoitus on enintään 70%. Loput 33% tai 30% koostuvat hakijan omarahoituksesta ja mahdollisesta ulkopuolisesta rahoituksesta. Tämä rahoitusosuus tulee pääsääntöisesti olla kuntarahoitusta tai muuta julkista rahoitusta. Yhteishankkeen kaikkien tuensaajien on osallistuttava hankkeen rahoittamiseen omarahoitusosuudella, ellei tästä poikkeamiseen ole erityistä syytä.

Tuensaajan omarahoitus: Se osa hankkeen kirjanpidon nettokustannuksista, joka jää tuensaajan itse maksettavaksi. Hankkeen nettokustannukset, joista on vähennetty EU:n ja valtion rahoitus sekä mahdollinen ulkopuolinen kuntarahoitus ja muu julkinen rahoitus.

Ulkopuolinen rahoitus: Tuensaajaorganisaation ulkopuolelta hankkeelle kohdistettava kuntarahoitus ja muu julkinen rahoitus

Tuen hakijat itse neuvottelevat hankkeelle mahdollista ulkopuolista kuntarahoitusta tai muuta julkista rahoitusta. Kaupunki saattaa osoittaa hankkeelle ulkopuolista rahoitusta, jos kokee hankkeen strategisesti tärkeäksi alueelleen. Kuntarahoituksesta tulee neuvotella ao. kaupungin/kaupunkien kanssa ennen tuen hakemista. Hakijan omarahoitusosuudesta ja/tai kaupungin sitoutumisesta esitettyyn rahoitusosuuteen tulee toimittaa kirjallinen todistus rahoitushakemuksen liitteenä tai viimeistään ennen rahoituspäätöksen tekemistä.

Onko omarahoitusosuus tultava julkiselta taholta vai voiko rahoituksen hoitaa itse?

Yhteishankkeen kaikkien tuensaajien on osallistuttava hankkeen rahoittamiseen omarahoitusosuudella, ellei tästä poikkeamiseen ole erityistä syytä.

Yksittäisessä hankkeessa osa omarahoituksesta tai hankkeelle osoitetusta ulkopuolisesta rahoituksesta voi olla myös yksityistä rahoitusta. Yksityisen rahoituksen käyttämisestä olisi hyvä neuvotella rahoittajan kanssa.

Valtion laitoksen / tutkimuslaitoksen on tuen hakijana itse selvitettävä (eli tarkastettava valtion talousarviosta sen momentin kohdalta, joka koskee hakijaorganisaatiota), onko laitoksen toimintamenomäärärahaa mahdollista käyttää rakennerahastohankkeiden omarahoitusosuutena. Tuensaajan on tärkeää huomioida, että jos rahoitussuunnitelman mukainen ulkopuolinen kuntien, muu julkinen tai yksityinen rahoitus ei toteudu suunnitelman mukaisena, puuttuvaa osuutta vastaava määrä kustannuksista jää tuensaajan itse katettaviksi (kunnes ko. rahoitus toteutuu).

Tarvitseeko kaikkien osatoteuttajien omarahoitusprosentin olla sama?
Ei tarvitse. Hankkeen kokonaistukiprosentti on aina koko hankkeelle sama (EAKR-hankkeissa enintään 67%, ESR-hankkeissa 70%). Omarahoitusosuuden suuruus voi vaihdella osatoteuttajittain riippuen siitä, paljonko ulkopuolista rahoitusta ko. osahankkeeseen on tulossa. Joissain tapauksissa koko 33%/30% voi olla kokonaisuudessaan omarahoitusta ja joissain tapauksissa varsinaisen omarahoituksen osuus on pienempi ja lisäksi osahankkeelle osoitetaan ulkopuolista rahoitusta.

Kelpaako omarahoituksen kattamiseen myös virkatyö?
Luontoissuoritukset (erikseen raportoitavat kustannukset) eivät ole hyväksyttäviä EAKR-osarahoitteisissa hankkeissa. Tuensaaja voi käyttää omaa työpanostaan hankkeessa, jos ko. palkkakustannukset ovat hyväksyttävissä hankkeen tukikelpoisiksi kustannuksiksi ja palkkakustannukset viedään normaalin menettelyn mukaisesti hankkeen kirjanpitoon (tukikelpoisuusasetuksen 3 §:n 2 momentti). Pitää siis pystyä todentamaan, että kustannukset ovat syntyneet hankkeesta ja työntekijän tulee täyttää työajanseurantalomakkeet (hankkeelle osa-aikaisesti töitä tekevät).

ESR-hankkeissa erikseen raportoitaviin osallistujien palkkakustannuksiin voivat kuulua hankkeen kohderyhmään kuuluvien julkisen sektorin (kunnat ja muut julkiset organisaatiot) henkilöiden osallistumisajan palkkakustannukset, jotka ovat muiden kuin tuensaajan maksamia.

Kustannukset lasketaan vakioyksikkökustannustaulukon mukaan, jonka perustana ovat ammattiluokkakohtaiset keskimääräiset palkkakustannukset. Erikseen raportoitaviin osallistujien palkkakustannuksiin ei makseta tukea. Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset voivat olla osa hankkeen julkista rahoitusta, mutta ne eivät ole hyväksyttäviä tuensaajan omarahoitusosuutena.

Tarvitseeko osatoteuttajien kirjautua ja täydentää tietojaan tai “allekirjoittaa” jotain EURA-järjestelmässä vai syöttääkö päähakija hankehakemuksen tiedot EURA:an?
Hankkeen päätoteuttaja jättää yhden yhteisen EURA2014-hakemuslomakkeen kaikkien yhteishankkeen toteuttajien puolesta. Yhteishankkeissa projektihakemuksen liitteenä toimitetaan aiesopimus yhteishankkeen toteuttamisesta. Aiesopimuksessa osatoteuttajat sitoutuvat yhteiseen hakemukseen, sopivat hankkeen hallinnoijasta ja valtuuttavat päähakijan/hallinnoijan jättämään EURA2014-hakemuslomakkeen puolestaan. Tämä on erittäin tärkeää, koska harkinnanvaraista avustusta ei voida myöntää sellaiselle taholle, joka ei ole ao. tukea hakenut.

Hankkeiden rahoitus ja maksatukset

Voiko rahoitusta saada etukäteen?
Periaatteessa ennakkorahoitus on mahdollista tällä rahoituskaudella, jos se on perusteltua hankkeen toteutuksen kannalta. Julkisyhteisöille ennakkoa voidaan maksaa vain jos siihen on erityisiä syitä. Käytännössä julkisyhteisöille sitä myönnetään kuitenkin vain erityistapauksissa.

Ennakkoa haetaan hankehakemuksessa EURA2014-järjestelmässä ja sen tarve tulee perustella. Rahoittava viranomainen päättää, myönnetäänkö ennakko ja mikä on ennakon määrä. Rahoittava viranomainen voi myöntää ennakkoa kuitenkin enintään 30% hankkeelle ensimmäisellä rahoituspäätöksellä myönnettävästä EAKR:n ja valtion rahoituksesta. Jos rahoittava viranomainen myöntää ennakon, sen maksamista on haettava erillisellä ennakkomaksatushakemuksella rahoituspäätöksen saamisen jälkeen.

Miten hankkeiden saama rahoitus tilitetään ajallisesti?
Rahoitus tilitetään hankkeen edetessä maksatuskausittain (yleensä neljän tai kuuden kuukauden välein).  Rahoittaja määrittelee raportointikauden rahoituspäätöksessä. Hankkeen hallinnoija jättää koko hankkeen maksatushakemukset raportointikausittain EURA2014-järjestelmään.

Tämän jälkeen rahoittajan hyväksymien kulujen perusteella maksatus suoritetaan hankkeen hallinnoija-organisaatiolle, joka välittää ne eteenpäin osatoteuttajille. Tuen saa siis jälkikäteen tuensaajan tosiasiallisesti maksamia tukikelpoisia kustannuksia vastaan maksatushakemusten laatimisen jälkeen.

Maksetaanko flat rate -kustannukset toteutuman mukaan vai könttänä ilman raportointivelvoitetta?
EAKR-rahoitteisissa hankkeissa flat rate on 24% tai perustellusta syystä 15% voi olla joko 24% tai 15% hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista. ESR-rahoitteisissa hankkeissa flat rate on yleensä 17%. Jos flat rate on 24% henkilöstökustannuksista, kattaa se tällöin hankehenkilöstön:

  • matkakustannukset
  • toimistokustannukset
  • hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin
  • hankehenkilöstön työterveyskustannukset
  • hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset
  • ohjausryhmän kustannukset

Näitä kustannuksia ei tarvitse erikseen raportoinnissa todentaa kirjanpitotosittein. Maksatushakemuslomakkeella EURA-järjestelmä laskee flat rate -prosentin suoraan henkilöstökustannuksista ja tällä summalla on pystyttävä kattamaan yllä olevat kulut (jos siis kyseessä 24% tai 17% flat rate, 15% flat rate on muuten sama, mutta se ei kata matkakustannuksia vaan ne raportoidaan toteutuneen mukaan).

Miten arvonlisäverot huomioidaan hankehakemuksessa ja raportoinnissa?
Hakemuksessa kunkin osatoteuttajan taustalomakkeeseen merkitään jääkö arvonlisävero hakijan/osatoteuttajan/tuen siirronsaajan lopulliseksi kustannukseksi. Arvonlisäverovalinta tehdään sen mukaan, ilmoitetaanko hankkeen kustannukset verottomina vai sisältyykö kustannuksiin arvonlisävero.

Jos arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi, arvonlisävero ei ole tukikelpoinen ja kustannukset ilmoitetaan verottomina. Jos taas arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi, ilmoitettaviin kustannuksiin tulee sisällyttää arvonlisävero. Viranomainen voi tarvittaessa pyytää arvonlisäveroselvityksen hakijan/osatoteuttajan/tuen arvonlisäveroaseman selvittämiseksi.

Paljonko on haettavissa oleva rahoitus per hanke?
Haettavissa olevan rahan määrä määritellään erikseen jokaiseen 6Aika-hakuun. Lisätietoja parhaillaan käynnissä olevasta hausta saat Hae nyt -osiosta tai hankehaku-sivulta. Hankehakemuksella hakijat voivat hakea enintään 67% tukiosuutta ja 33%:n rahoitusosuuden hakijat kattavat itse joko omarahoituksella tai neuvottelemalla hankkeelle ulkopuolista kuntarahoitusta tai muuta julkista rahoitusta (EAKR-hankkeet, ESR-hankkeissa luvut ovat vastaavasti 70% ja 30%).

Hankinnat

Voiko kansallisen kynnysarvon alapuolelle jääviä hankintoja osoittaa tietyille alihankkijoille?
Hankesuunnitelmaan ei voi kirjata jo valmiiksi valittuja palveluntarjoajia tai suorahankintoja. Lähtökohta on, että kaikki hankinnat kilpailutetaan/hintavertaillaan lakisääteisen kustannusten kohtuullisuuden osoittamiseksi.

Jos hankkeeseen liittyvään hankintaan ei ole sovellettava julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007), on tuen saajan voitava esittää, että hankinnasta aiheutuva kustannus on kohtuullinen (Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta, 8/2014, 23§).

Kohtuullisuuden osoittamiseksi hankinnasta tulee pyytää tarjous vähintään kolmelta tarjoajalta sähköpostitse tai muulla todennettavissa olevalla tavalla. Tuensaajan on pyynnöstä toimitettava hankinta-asiakirjat viranomaiselle sekä esitettävä ne tarkastusten yhteydessä. Hanke voi kuitenkin käyttää organisaationsa valmiiksi kilpailuttamia tavara- tai palveluhankintasopimuksia (esim. puitesopimukset).

 

Jaa artikkeli