Työelämä muuttuu, ja se edellyttää meiltä suurta notkeutta henkisesti

14.02.2019

Työelämän muutoksen myötä työtehtäviä katoaa, uusia ammatteja syntyy ja työnkuvat muuttuvat. Myös työn tekemisen tapa muuttuu. Siksi jatkuvan oppimisen tärkeys korostuu.

Jo kauan on puhuttu siitä, vievätkö digitalisaatio ja robotit työpaikat, mutta työn muutoksen kuva on paljon monipuolisempi.

”Yleistäen voi sanoa, että rutiiniluonteisia töitä katoaa, kun teknologia kehittyy”, vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti Demos Helsingiltä sanoo.

Muutos koskee rutiiniluontoisia töitä, niin manuaalisia kuin kognitiivisiakin. Näille tehtäville on yhteistä ennakkoon annettavat säännöt ja toisteisuus. Myös uusia ammatteja syntyy jatkuvasti. Monia näistä emme osaa vielä edes kuvitella. Kuka olisi esimerkiksi 15 vuotta sitten osannut ennustaa, että bloggaaminen voi olla ammatti. Niin ikään työnkuvat ja urat monipuolistuvat eikä työskentely yhden ja saman työnantajan palveluksessa koko työuran ajan ole enää todellisuutta monenkaan kohdalla.

”Työn tekemisen tapojen kirjo moninaistuu. Valtaosa suomalaisista työskentelee yhä täysipäiväisissä vakituisissa työsuhteissa. Kuitenkin signaaleja työn moninaistumisesta on jo ilmassa, esimerkiksi alustatalouden parissa tehtävän työn yleistyessä”, Jousilahti muistuttaa.

Työpaikat ja työyhteisöt opettavat

Työelämän muutoksessa yksilöä auttaa yrittäjämäinen asenne oman osaamisen myymiseen sekä kyky sanoittaa osaamistaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Etenkin asiantuntija-ammateissa itseään pitää osata johtaa, sillä yhä harvemmin kukaan tulee kertomaan, mitä milloinkin pitäisi tehdä. Jatkuvasta oppimisesta puhutaan paljon, mutta sitä ei ratkaista vain yksittäisiä kurssipäiviä lisäämällä tai nostamalla opintotukia. Kyse on laajemman, systeemisen ja kulttuurisen murroksen tarpeesta.

”Työpaikat ovat tärkeitä paikkoja oppimisen kannalta. Työhyvinvointi ja se, saako työntekijä vaikuttaa työhönsä ja muokata sitä, vaikuttaa hänen haluunsa ja kykyynsä oppia uutta. Tarvitsemme uusia käytäntöjä, jotka edistävät oppimismyönteistä kulttuuria. Sosiaalinen yhteisö tukee oppimista ja motivaatiota”, Jousilahti sanoo.

Vaikka yksilön oma rooli oppimisessa on olennainen, tarvitaan myös työyhteisöjä, työnantajia ja ammattiliittoja etsimään ratkaisuja jatkuvan oppimisen edistämiseksi.

Yhä useampi ammatti vaatii korkeampaa koulutusta

Pelkkä perus- tai keskiasteen koulutus ei enää riitä, vaan useimmissa ammateissa vaaditaan jo nyt korkeampaa koulutusta. Tämän on huomannut myös yo-datanomiksi vuonna 2009 valmistunut Albert Hämäläinen, joka osallistui Digipore 6Aika-hankkeeseen Turussa viime syksynä.

”Datanomin papereilla ei tee enää mitään, vaan peruspaikkoihinkin kuten mikrotukeen vaaditaan korkeampi koulutus. Nyt pitää olla vähintään ICT-insinööri”, Hämäläinen sanoo.

Siksi hän onkin nyt aloittamassa konetekniikan insinööriopinnot ammattikorkeakoulussa. Digipore-hankkeen hän kehuu lisänneen omaa itsevarmuutta ja muistuttaneen siitä, että kannattaa uskaltaa tavoitella töitä omalta alalta. ”Vaikka omia IT-taitoja ei ole tullut käytettyä paljon työelämässä, niin jossain siellä ne ovat. IT-ala on toiveissani ja tähtäimessä. Digipore-hanke nosti suosta ja moni voisi ottaa siitä oppia. Siellä lähestyminen oli inhimillistä ja osaamisesta lähtevää”, Hämäläinen kehuu.

Digipore-hanke vastaa murrokseen, joka työn tekemisen tavoissa on meneillään. Sen tavoitteena on lisätä työnhakijoiden työllistymistä teknologia-alalle, vahvistaa heidän osaamistaan ja teknologia-alan houkuttelevuutta työnantajana. Hanke yhdistää yritykset ja potentiaaliset työntekijät kartoittamalla yritysten tarpeita ja antamalla työntekijöille mahdollisuuden näyttää osaamistaan yrityksissä.

Näitä taitoja tarvitaan muuttuvassa työelämässä

Julia Jousilahti, Demos Helsinki:

Teknologiset ja matemaattiset taidot

“Kaikkien pitäisi ymmärtää ainakin koodauksen logiikka.”

Sosiaaliset taidot

  • johtaminen
  • motivointi
  • vuorovaikutustaidot
  • empatia
  • ryhmätyötaidot

Kognitiiviset taidot

  • oppimaan oppiminen
  • olennaisen erottaminen epäolennaisesta
  • luovuus
  • merkitysten näkeminen
  • moraalinen ja eettinen ajattelu
  • epävarmuuden sietäminen
Jaa artikkeli