Tuloksia: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt

Tästä oli kyse

• Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke vahvisti yhteiskehittämisellä ja kokeiluilla liiketoimintamahdollisuuksia yrityksissä, jotka kehittävät oppimisen ja oppimisympäristöjen tuotteita, palveluita ja teknologioita. Hanke edisti myös käyttäjälähtöisiä ja yritysten kehittämistoimille avoimia oppimisympäristöjä kaupungeissa.
• Hankkeessa olivat mukana kuutoskaupungeista Helsinki, Espoo, Turku, Tampere ja Oulu, ammattikorkeakoulut Turusta, Tampereelta ja Oulusta sekä Forum Virium Helsinki.

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen tuloksia

• Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke vauhditti koko toimialan kehittymistä. Se lisäsi yritysten osaamista ja ymmärrystä toimintaympäristöstä sekä tuki yritysten tuotekehitystä ja uusia kumppanuuksia. Hankkeen toiminnassa oli mukana noin 300 yritystä. Siinä tehtiin kaikkiaan noin 200 kokeilua. Kokeilujen kattoteemoina olivat:
  • virtuaaliset oppimisympäristöt ja lisätty todellisuus
  • digitaaliset työkalut ja uudet teknologiat (esim. Internet of Things ja digitaaliset oppimisympäristöt)
  • koko kaupunki oppimisympäristönä
  • oppimis- ja koulutusanalytiikka
  • fyysiset kohteet älykkäinä ja kestävinä oppimisympäristöinä
  • tuote- ja palvelukehitysympäristöt ja TKI-infra.
• Yrityksille järjestettiin myös erilaisia tilaisuuksia, kuten valmennuksia, sekä vienninedistämismatkat Britanniaan (Lontoo) ja Yhdysvaltoihin (Piilaakso).
• Hanke kehitti, kuvasi ja testasi oppimisympäristöjen yhteiskehittämiseen liittyvät yhteiset toimintamallit. Kokeilut hankkeessa tehtiin seuraavilla toimintamalleilla: ohjelmamuotoiset haastekierrokset, yritysten tarpeisiin perustuvat kokeilut ja yksittäiset innovaatiokilpailut. Malleja kehitettiin ja arvioitiin systemaattisesti hankkeen ajan. Niiden pohjalta rakennettiin yhteinen yhteiskehittämisen viitekehys ja laadittiin yhteinen opas yhteiskehittämiseen opetussektorilla.
• Kaupungit avasivat hankkeessa oppimisympäristöjä, ja laajemmin koko kaupunkiympäristöä yrityksille käyttäjälähtöistä yhteiskehittämistä varten. Yrityksillä ei ole ollut tarjolla tähän aiemmin mahdollisuuksia yhtä systemaattisesti. Kokeiluja tehtiin päiväkodeissa, peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Hankkeessa kehitettiin myös virtuaalisia oppimisympäristöjä.

Jatko hankkeen jälkeen

• Kokeilut ja yhteiskehittäminen jatkuvat suuressa osassa organisaatioita. Helsingissä toiminta jatkuu osana kaupungin strategista toimintaa. Edtech on yhtenä teemana Testbed Helsinki -sivustolla, jonne on koottu kaupungin kokeilualustat. Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeessa tehty työ pohjusti myös Helsinki Education Hub -innovaatiokeskuksen kehittämistä. Espoossa kokeilualustatoiminta on laajenemassa koko kaupungin tasoiseksi toiminnaksi, ja toimintaa tukemaan avattiin digitaalinen Make with Espoo -innovaatioalusta. Turussa yhteiskehittämisen malli on otettu osaksi kaupungin sivistystoimialan kehittämistoimintaa, ja yhteiskehittäminen jatkuu STEAMTurku-kärkihankkeessa. Turun ammattikorkeakoulu jatkaa mm. lisätyn todellisuuden oppimis- ja osallistamiskonsepti ARiverin kehittämistä. Tampereella hankkeessa kehitettyjä malleja (esim. Living Lab Kehittämö ja yritysyhteistyömalli Rikastamo) on levitetty perusopetuksen verkostoihin, ja ammattikorkeakoulu jatkaa yhteistyötä yritysverkoston kanssa mm. kokeiluissa ja hyödyntää yhteiskehittämisen malleja tulevissa hankkeissa. Oulussa kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut kannustavat jatkossakin oppilaitoksiaan yritysyhteistyöhön, ja ammattikorkeakoulussa yhteiskehittäminen yritysten kanssa on jatkossa osana opetussisältöjä ja uusia hankkeita.

Tutustu hankkeen yhteiseen loppujulkaisuun ”Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt tehdään yhdessä”

Katso videoita Oppimisen uusi aika -kanavalta

Lisää materiaaleja kokeiluista ja muusta toiminnasta

oppimisenuusiaika.fi
Twitter: @oppimisenuusiaika #oppimisenuusiaika

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, jotka kehittävät oppimiseen sekä älykkäisiin fyysisiin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviä palveluja, tuotteita ja teknologioita. Toisena keskeisenä tavoitteena oli edistää käyttäjälähtöisten oppimisympäristöjen kehittymistä kuutoskaupungeissa. Hankepartnereille luotiin yhteinen viitekehys yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, kaupunkien ja käyttäjien yhteiskehittämiseen liittyen. Lisäksi tavoitteena oli kehittää toimivat ja selkeät toimintamallit yhteiskehittämiselle sekä testata ja kuvata ne käytännössä. Neljäntenä tavoitteena oli tuoda esiin yrityksille ja muille kehittämistoimijoille tarjolla olevat, yhteiskehittämiselle avoimet oppimisympäristöt. Helsingin kaupunki koordinoi hanketta, muut osapuolet olivat Espoon kaupunki, Forum Virium Helsinki, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun kaupunki, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki. Hanke ajoittui 1.9.2017-30.11.2020 väliselle ajalle ja sen budjetti oli noin 5,4 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

Anna Rantapero-Laine
Helsingin kaupunki
anna.rantapero-laine(at)hel.fi

Harri Luttinen
Espoon kaupunki
harri.luttinen(at)espoo.fi

Matti Hämäläinen
Forum Virium Helsinki
matti.hamalainen(at)forumvirium.fi

Johanna Pihlajamaa
Oulun ammattikorkeakoulu
johanna.pihlajamaa(at)oamk.fi

Anne Koskela
Oulun kaupunki
anne.koskela(at)ouka.fi

Marja Keränen
Tampereen ammattikorkeakoulu
marja.keranen(at)tuni.fi

Juha Sormunen
Tampereen kaupunki
juha.sormunen(at)tampere.fi

Rauli Lautkankare
Turun ammattikorkeakoulu
rauli.lautkankare(at)turkuamk.fi

Niina Salonen
Turun kaupunki
niina.salonen(at)turku.fi