Siirry sisältöön

Tuloksia: ILPO – Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut

Kuva: Unsplash

Tästä oli kyse

  • Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut -hanke (ILPO) tarjosi yrityksille kokeilumahdollisuuksia, tukea ja tutkimusta vähähiilisen liiketoiminnan kehittämistä varten. Kehittäminen keskittyi resurssitehokkaaseen liiketoimintaan, vähäpäästöisiin arvoketjuihin, päästöjen kompensointiin, hiilinieluihin, hiilijalanjäljen laskentaan ja logistiikkaan.
  • Hanke toimi Turussa, Tampereella ja Vantaalla. Turussa pilottialueena oli Topinpuisto, Vantaalla kiertotalousklusteri ja Tampereella yritysalueet.
  • Hankkeen toiminnassa oli mukana hieman yli 200 yritystä.

Projektiasiantuntija Iris Kriikkula kertoo ILPOsta videolla n. 3.12 eteenpäin.

ILPO-hankkeen tuloksia

Turku

  • ILPO-hanke tuotti Turussa mallit skaalautuvasta hiilitiekartasta (Topinpuiston ilmastopolku ja Ilmastopositiivisen yritysalueen malli.) Malleilla kannustetaan yritysalueita mukaan kaupunkien ilmasto- ja hiilineutraalisuustyöhön.
  • Hanke laati Turun kaupungille Metsien hiilitaseen vuodelle 2020 ja selvityksen eri toimijoiden kompensaatiopalveluista ja liiketoimintamalleista
  • Hanke tunnisti betoni- ja tiilijätteen hiilineutraaliuden kannalta merkittäväksi jätevirraksi. Hanke teki Betoniteollisuuden ja VTT:n kanssa betonin karbonisaation hiilensidontaa tutkivan kokeilun.
  • Topinpuistoon luotiin oma ilmastopolku osana Turun kaupungin ilmastopositiivisen yritysalueen mallin rakentamista. Topinpuiston yritysten kanssa käynnistettiin hiilineutraaliusdialogi ja löydettiin hyviä vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi.
  • Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) järjesti pk-yrityksille kiertotaloussparrauksia ja teki kokeilupalveluhankintoja. Kiertomaa, Kaivoasema ja Turun Ekotori saivat sparrauksista toimintasuunnitelman oman kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseen.
Ryhmäkuva, miehiä ja naisia, iloinen tunnelma.
ILPO-hankkeen asiantuntijoita vieraiden kanssa Vierailukeskus Kahmarissa Turussa. Kuva: LSJH

Tampere

  • Business Tampere teki ILPO-hankkeessa yksitoista kokeilupalveluhankintaa. Tässä kolme esimerkkiä:
    • ColloidTekissä oluen teollista valmistusprosessia seurattiin etänä Collo-analysointialustan avulla. Etäseurannan avulla pyrittiin optimoimaan raaka-aineiden-, energian- ja ajankäyttöä sekä samalla vähentämään jätettä ja parantamaan laatua. Etäseurannalla pystyttiin myös tunnistamaan virheelliset erät ajoissa, mikä vähensi ympäristön kuormitusta merkittävästi.
    • Soilfoodin kokeilun tavoitteena oli kehittää toimintamalli Soilfoodin maanparannuskuitujen ilmastohyötyjen todentamiseksi. Näiden lisäksi tavoitteena oli luoda ja saattaa käyttöön Puron sääntöjen mukainen toimintamalli maanparannuskuitujen hiilinieluille, ja tuoda Puro.earth-markkinapaikalle myyntiin Soilfoodin maanparannuskuitutuotteiden käytöstä vuonna 2020 ja 2021 syntyneet hiilinielut. Kokeilun tuloksena syntyi verifioitu malli. Soilfoodin tuotteet ovat saaneet paljon huomiota mediassa ja innostuneen vastaanoton viljelijöiltä. Kokeilussa kehitetty malli on toistaiseksi ainoa Suomessa, jolla voidaan varmentaa maatalouden hiilinielujen käyttö päästökompensaatiossa. Jatkokehitystarpeet liittyvät etenkin hiilen määrän ja hajoamisnopeuden mittaamiseen ja mallintamiseen sekä hiilinielukauppakäytäntöjen yhtenäistämiseen ja vertailtavuuteen eri toimijoiden välillä.
    • Vediafin kokeilu toteutettiin yhteistyössä Tuomi Logistiikan kanssa. Tavoitteena oli selvittää Tampereen seudun julkisten ajoneuvojen päästöjä. Tuomi Logistiikan toiveena oli myös selvittää puhtaiden ajoneuvojen direktiivin vaikutukset ja erityisesti, miten Tuomen kannattaisi toimia, jotta direktiivin tavoitteet täyttyvät. Tuomi Logistiikka vastaa suuresta osasta Tampereen seudun julkisista henkilökuljetuksista. Kokeilussa 700 ajoneuvon tiedot ja suoritteet analysoitiin CVW-työkalulla ja sen pohjalta laadittiin toimenpidesuunnitelma. CVW-työkalulla voitiin tunnistaa puhtaimmat ja suuripäästöisimmät ajoneuvot ja sen pohjalta ehdottaa näille korvaavaa kalustoa. Samalla voitiin laskea päästöleikkauspotentiaali, joka korvaavalla kalustolla voitaisiin saavuttaa.
  • Lisäksi Business Tampere tarjosi hankkeessa de minimis -sparrausta seitsemälle yritykselle
  • Tampereen kaupunki teki ILPOssa selvityksen ilmastovaikutusten vähentämisestä. Selvitys antoi konkreettista tietoa päästövähennyksistä esimerkiksi ekovoimalaitoksen, betonimurskeen ja biokaasulaitoksen kohdalla. Tulokset antavat tietoa toimenpiteiden suunnitteluun ja kannattavuuden arviointiin.
  • ILPO kehitti hiilitaselaskentaan yksinkertaistetun algoritmin, jota voi käyttää vastaavissa tapaustutkimuksissa ja menetelmänä toisten tapausten laskennan kehittämisessä. Laskentatyökalu kehittää ilmastovaikutusten arvioinnin osaamista erityisesti Topinojalla, mutta myös valtakunnallisesti. Menetelmä on osoittanut toimivuutensa myös kansainvälisissä sovelluksissa, muun muassa Intiassa. Hiilitaselaskennasta on tulossa tieteellinen julkaisu. Laskentatyökalun voi ladata verkkosivuilta.
  • Hankkeen tekemä tutkimus hydrotermisestä nesteytyksestä on antanut uutta tietoa haastavien jakeiden esikäsittelystä. Tutkimus antaa tietoa myös arvoketjujen kannattavuudesta ja lisää menetelmän tunnettavuutta ja mahdollistaa teknologian kehittämisen demonstraatioasteelle.
  • Tampereen yliopiston osatoteutuksessa ILPO selvitti, mitkä tekijät vaikuttavat kiertotalouden arvoketjujen liiketoimintaan. Selvitys keskittyi betoni- ja tiilimurskeeseen sekä biokaasuun ja sen tuotannossa syntyviin kierrätysravinteisiin. Tuloksena syntyi tietopaketti, jossa kuvataan ilmastopositiivisen monitoimijasysteemin liiketoiminnan edellytyksiä.
  • Tutkimustuloksista syntyi lisäksi kaksi opinnäytetyötä. Tuloksia hyödynnetään myös osana kahta väitöskirjaa.

Vantaa

  • ILPO-hanke tuotti Turussa Ilmastopositiivisten yritysalueiden prosessin kuvauksen ja mallin, jota voi hyödyntää jatkossa myös Vantaan kiertotalousalueen määrittelyssä ja valinnassa.
  • ILPO oli rakentamassa Vantaalla kiertotalousklusteria eli noin 30 toimijan joukkoa, joka on osallistunut hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin.

Hankkeesta poikineet jatkotoimenpiteet

  • Turun kaupunki hyödyntää hankkeen tuloksia ja kokemuksia ilmastotyön edistämiseksi kaupungin ja yritysten kesken ja muun muassa ilmastojoukkueen toiminnan kehittämisessä sekä kansainvälisessä yhteistyössä.
  • Lounais-Suomen Jätehuolto jatkaa Topinpuiston kiertotalouskeskuksen kehittämistä ja Topinpuiston lajitteluaseman toimintaa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ehdoilla. Topinpuiston yritykset seuraavat ilmastotoimenpiteitään topinpuisto.fi- sivustolla julkaistun Ilmastopolun avulla. LSJH jatkaa myös kiertotalouden alueellista kehittämistä tarjoamalla sparrauksia ja pilotointimahdollisuuksia.
  • CircHubs 2 -hankkeessa jatketaan opittujen hankeviestinnän hyvien työtapojen toteuttamista, kiertotaloussparrauksia ja nopeita kokeiluita Topinpuiston alueen kehittämiseksi.
  • Tampereen yliopiston tuotantotalouden yksikön tuottamia tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään osana yliopiston koulutusta ja opetuksen kehittämistä, muiden hankkeiden toiminnassa ja tiedekentällä. Yksikön tuottama laadullinen ja kaikille avoin tieto ilmastopositiivisuuteen tähtäävien materiaalivirtojen arvoketjuista auttaa teollisuusyrityksiä tunnistamaan markkinoilla toimivia resurssiviisaita toimijoita ja suunnittelemaan yritysten liiketoiminnallisia tavoitteita tukevia ratkaisuita. Lisäksi yliopistossa jatketaan ilmastovaikutusten arvioinnin kehittämistä vaikeille kiertotalousjakeille.
  • Myös Vantaan kiertotalousklusterin toiminta jatkuu.

Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut -hankkeen tavoitteena oli tukea kaupunkeja kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. ILPO-hanke toi yritysten arvoketjut ja kiertotalouskeskukset mukaan ilmastotyöhön, johon tarvitaan yhteiskunnan kaikkia toimijoita. Hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin toimintamalleja kiertotalouteen keskittyvien yritysalueiden, teollisuusyritysten ja ratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa. Toimintamallit mahdollistivat päästölaskenta- ja kompensaatiomallien kehittämisen, hiilitaseiden mittauksen, arvoketjujen tarkastelun sekä uusien teknologioiden pilotointeja. Hanketta koordinoi Turun kaupunki, muut osapuolet olivat Business Tampere, Lounais-Suomen Jätehuolto, Tampereen yliopisto ja Vantaan kaupunki. Hankkeen budjetti oli 1 031 302 euroa ja se ajoittui 4/2020-3/2022 väliselle ajalle.

ILPO-hankkeen viestintä tehtiin osana aiemmassa 6Aika-hankkeessa luotua CircHubs-verkostoa ja brändiä. Lisää ILPOsta: circhubs.fi

Lisätietoja:
Outi Laikko
projektipäällikkö
Turun kaupunki
puh. 050 5590 799, outi.laikko(at)turku.fi

Iris Kriikkula
projektiasiantuntija
Turun kaupunki
puh. 040 589 9495, iris.kriikkula(at)turku.fi