Tästä oli kyse
- Energiaviisaat kaupungit -hanke etsi uusia älykkäitä ja vähähiilisyyttä tukevia ratkaisuja, jotka parantavat kaupunkien asuin- ja palvelukiinteistöjen energiatehokkuutta. Palvelukiinteistöjä ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja liikuntahallit. Hanke on edistänyt myös alueellisia energiajärjestelmiä ja nollaenergiakortteleiden suunnittelua.
- Kaikkien kuutoskaupunkien yhteisessä Energiaviisaat-hankkeessa oli mukana, tapahtumat mukaan lukien, 227 yritystä.
Energiaviisaat-hankkeen tuloksia
- Energiaviisaat kaupungit -hanke on kehittänyt tavan hankkia kaupunkien palvelukiinteistöjen energiatehokkuutta palveluna uudistamalla aiempia energiatehokkuuskumppanuus- eli ESCO-malleja ja pilotoinut mallia kaupungeissa. Mallissa valitaan ryhmä kiinteistöjä, joissa on potentiaalia säästöjen saavuttamiseen. Yritykset kartoittavat kohteet ja antavat tarjoukset, joiden perusteella kaupunki solmii sopimuksen parhaan tarjouksen tehneen yrityksen kanssa laajasta kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisesta. Malli tuo kaupungeille säästöjä, vähentää päästöjä ja on yritykselle aiempaa riskittömämpi tapa osallistua kilpailutukseen, koska kartoituksista maksetaan palkkio.
- Energiaviisaat on kehittänyt energiatehokkuuden edelläkävijäalueita kaupungeissa. Hanke on selvittänyt ja kokeillut uusia ratkaisuja Tampereella Hiedanrannassa (esim. energiankulutuksen ja -tuotannon simuloinnit) ja Vuoreksen nollaenergiakorttelissa (tontinluovutusehdot ja korttelitason älykkäät energiaratkaisut), Turussa Skanssin alueella (esim. selvitys pohjavesienergian hyödyntämisestä), Oulussa Raksilan urheilualueella (energiavisio) ja Vantaalla Petikko-Variston yritysalueella (esim. yritysten energiaremontoinnit). (Lue lisää kokeiluista ja testatuista ratkaisuista)
- Hanke on edistänyt rakennusten energiatehokkuutta, tinkimättä kuitenkaan sisäilman laadusta. Rakennuksia voi jatkossa käyttää virtuaalivoimalaitoksina ja energian kulutus on säädeltävissä kysyntäjoustolla, jota on pilotoitu mm. kouluissa Helsingissä. Rakennusten energiatehokkuutta parantaa myös ilmanvaihdon ja lämmityksen optimointi. Energiaviisaat tuotti myös taloteknisten järjestelmien integraatiosuunnitelman älykkäitä asuinkiinteistöjä varten. (Katso lisää esimerkkejä rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta)
- Hanke on pilotoinut rakentamisen elinkaariohjausta ja hiilijalanjälkilaskentaa ja vienyt laskennat osaksi rakennushankkeiden suunnittelua Turussa, Tampereella ja Helsingissä. (Katso esimerkkejä toimenpiteistä)
- Hanke on selvittänyt kokeilemalla, miten julkisista rakennuksista kerättävää energia- ja olosuhdedataa voidaan visualisoida niin, että rakennusten käyttäjät ja kiinteistöalan ammattilaiset pystyvät ymmärtämään dataa helpommin ja voivat hyödyntää tietoja toiminnassaan. (Lue lisää toimenpiteistä)
Jatko hankkeen jälkeen
- Kaupungit jatkavat uudistetun energiatehokkuuskumppanuusmallin käyttöä. Esim. Oulu aikoo käyttää mallia energiatehokkuuskumppanin kilpailutuksessa vuonna 2021. Myös Motiva panostaa mallin juurruttamiseen.
- VTS-kodit ottaa Tampereella käyttöön hankkeessa tehdyn taloteknisten järjestelmien integraatiosuunnitelman. Suunnitelma on ehdolla myös Tampereen Hiedanrannan alueen tontinluovutusehtoihin. Avattua dataa ja rajapintoja hyödynnetään kiinteistöjen energiadatan jalostamisessa esimerkiksi Turussa, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös tuleville hankkeille. Espoossa kehitetään Saaga-tietoaltaan avulla kiinteistöjen energia-, päästö- ja olosuhdetietojen käyttöä. Hankkeen tulokset aiotaan huomioida osana Espoon kaupungin hankintaa, jossa hankitaan kokonaisratkaisu energia- ja muun edellä mainitun datan hallintaa varten.
- Kaupungit aikovat määritellä tavoitteet datan visualisoinneille osana rakennusten energiatehokkuustoimia. Jotta visualisointi onnistuu, tarvitaan mittarointia, datan avaamista kolmansien osapuolten käyttöön ja palautteen keräämistä käyttäjiltä.
- Tampereella ja Helsingissä on valmisteilla kokeiluja, joiden tarkoituksena on laajentaa ja vakiinnuttaa virtuaalivoimalaitos-toimintaa sopiviin kohteisiin.
- Hiilijalanjälki- ja elinkaarilaskentaa ollaan vakiinnuttamassa osaksi suurten kaupunkien hankesuunnittelua. Yhteistyö kaupunkien ja eri ilmastohankkeiden välillä jatkuu laskennan edistämiseksi.
- Turku on jo ottanut ja Tampere aikoo ottaa käyttöön hankkeessa parannettuja tontinluovutusehtoja. Oulussa on hankesuunnitteluvaiheessa Raksilan urheilualueen energiavisio, joka puolittaa päästöt ja tuo 120 000 euron vuosittaiset säästöt. Hiedanrannan energiainnovaatioekosysteemin kehittämistä jatketaan osana ekosysteemisopimusta, joka on solmittu Tampereen kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välille.
Katso Energiaviisaat-webinaareja
Energiaviisaat kaupungit -hankkeen tavoitteina oli nostaa hankkeessa mukana olevat kaupungit kansainvälisiksi esimerkkialueiksi energiatehokkaassa asumisessa, nollaenergiarakentamisessa, monimuotoisen energiajärjestelmän toteuttamisessa, energiatehokkuuden seurannassa ja käyttäjien ohjaamisessa. EKAT-hankkeessa käytettiin yhteiskehittämisen menetelmiä, joilla integroitiin kaupunki-, yritys- ja käyttäjänäkökulmia. Hankkeessa hyödynnettiin markkinavuoropuheluja, käyttäjälähtöistä palvelumuotoilua ja datan mittausta, mallinnusta ja simulointia. Tampereen kaupunki koordinoi hanketta, muut osapuolet olivat Ekokumppanit, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Oulun kaupunki, Turun kaupunki, Valonia/Varsinais-Suomen liitto ja Vantaan kaupunki. Hankeaika oli 2.5.2018-31.12.2020, ja hankkeen budjetti n. 3,3 miljoonaa euroa.
Lisätietoja
Ilari Rautanen
Ekokumppanit
ilari.rautanen(at)tampere.fi
Joni Leinonen
projektipäällikkö
Espoon kaupunki
joni.leinonen(at)espoo.fi
Timo Määttä
projektipäällikkö
Helsingin kaupunki
timo.maatta(at)hel.fi
Johanna Mäkelä
projektipäällikkö
Oulun kaupunki
johanna.makela(at)ouka.fi
Ann-Sofi Österberg
projektipäällikkö
Turun kaupunki
ann-sofi.osterberg(at)turku.fi
Ari-Santeri Talja
projektipäällikkö
Vantaan kaupunki
ari-santeri.talja(at)vantaa.fi
Jari Saukko
projektipäällikkö
Ekokumppanit
jari.saukko(at)tampere.fi
Silja Ngobese
projektipäällikkö
Valonia
silja.ngobese(at)valonia.fi