Tästä oli kyse
- DuuniPolku-hanke edisti nuorten ja pitkään työttömänä olleiden työllistymistä ja yrittäjyyttä. Hankkeessa vastattiin työelämän muuttuviin tarpeisiin mm. tekemällä yritysyhteistyötä ja kehittämällä rekrytointia tukevia palveluita.
- Hankkeessa oli mukana toteuttajia viiden 6Aika-kaupungin alueilta, niin kaupungeista kuin kolmesta ammattikorkeakoulustakin. Kaupunkien työllisyyspalvelut tekivät hankkeessa aiempaa tiiviimmin yhteistyötä koulutuspalvelujen kanssa. Myös työllisyyspalvelujen asiakkaat ja opiskelijat osallistuivat palvelujen kehittämiseen. Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut koordinoi hanketta.
- DuuniPolku-hankkeessa oli mukana lähes 900 työnhakijaa ja opiskelijaa. Lisäksi tapahtumiin eri kaupungeissa (mm. yrittäjyysinfot ja rekrytointitapahtumat oppilaitoksissa) osallistui noin 800 henkeä. Kehittämiseen osallistui hankeverkostoon kuuluneiden lisäksi yli 100 kehittäjäkumppania (esim. opetushenkilöstöä) arjen kehittämistyössä ja hankkeen yhteisissä vertaisarviointipajoissa. Yrityksiä toimintaan osallistui 180.
DuuniPolku-hankkeen tuloksia
- DuuniPolku-hankkeen tulokset ja hyvät käytännöt liittyvät kolmeen eri kokonaisuuteen:
- Asiakaslähtöiset ja voimaannuttavat palvelut opiskelijoille ja työnhakijoille
- Rekrytointeja tukevat palvelut työnantajille
- Yrittäjyyden edistäminen
Lisätietoja näistä kokonaisuuksista, esimerkkejä kehitetyistä palveluista sekä hankkeessa todetuista jatkokehittämisen tarpeista löytyy julkaisusta ”Duunipolkuja – tavoitteista totta”.
- Tampereella DuuniPolku kartoitti valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden työllistymisen haasteita. Noin 200 nuorelle eri koulutusaloilta järjestettiin työnhakuvalmennuksia ja -pajoja, joissa mm. kartoitettiin ja tehtiin näkyväksi heidän osaamistaan ja tuettiin työnhaussa eri tavoin. Tehostetumpaa työllistämisen tukea tarvitseville opiskelijoille tarjottiin pienryhmänä Vahvuuksista voimaa -valmennusta. Työnhaunvalmennukset opinnollistettiin.
- Noin sata nuorta, pääasiassa ravintola- ja catering -alalta, sai yksilöllistä uraohjausta. Opinnot eivät edenneet näillä nuorilla ja monilla heistä oli riskinä opintojen keskeytyminen. Kolmasosalle löytyi opintoja eteenpäin vievä ratkaisu oppilaitoksen sisältä. Myös muita ratkaisuja löydettiin nuorten avuksi, kuten suora tai tuettu työllistyminen toiselle alalle. DuuniPolun ohjauksesta saatuja kokemuksia jaettiin opiskelijoiden varhaisen tuen toimintamallin kehittämistyössä Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa.
- Nuoret olivat mukana hankkeessa tehtyjen valmennusten, viestinnän ja uraohjausvideoiden suunnittelussa ja tuottamisessa. Lisäksi he toimivat hankkeen yrittelijäisyyslähettiläinä.
- DuuniPolku kehitti Särkänniemi Oy:n kanssa rekrytointimallin, jolla opiskelijat saadaan mukaan työelämään jo opintojen aikana, ja Särkänniemi sai ravintola- ja cateringalan opiskelijoita sesonkityöntekijätarpeitaan helpottamaan. Työpaikkojen ennakkohaussa rekrytoitiin noin 40 uutta työntekijää, joista puolet aloitti työt Särkänniemessä oppisopimuksella.
- Työelämäpolkuja ja työnantajien rekrytointia tukevia palveluita pilotoitiin hankkeen aikana mm. teollisuudessa, kun etsittiin työntekijöitä kumialalle ja alumiinitehtaaseen sekä kartoitettiin alihankkijoiden osaamistarpeita Tampereen raitiotien rakennushankkeessa. DuuniPolku oli kokoamassa myös Ratikka työllistää -ohjausryhmän ympärille työllisyys- ja koulutuspalvelujen toimijoita, joiden kanssa pohdittiin ratkaisuja osaajatarpeisiin.
- Tredu ja Tampereen työllisyys- ja kasvupalvelut järjestivät neljä Tredusta Duuniin -rekrytointitapahtumaa oppilaitoksessa. Työnantajat saivat tapahtumista uusia työntekijöitä ja opiskelijat ja jo valmistuneet löysivät töitä.
- DuuniPolku järjesti yhdessä työllisyyspalvelujen kanssa Tredussa esimerkiksi Roadshow-tapahtumia, PopUp-tilaisuuksia ja luokkavierailuja. Tapahtumissa kerrottiin yrittäjyydestä ja itsensä työllistämisen eri vaihtoehdoista. Yrittäjyyttä edistettiin oppilaitoksessa myös osana työnhakuvalmennuksia sekä osallistumalla kehittämisryhmiin ja viemällä yrittäjyysviestiä opetus- ja ohjaushenkilöstölle.
- Tampereen ammattikorkeakoulu kehitti tiimivalmennusmallin yrittäjyys- ja työelämätaitojen kehittämiseksi. Hankkeessa järjestettiin kolme valmennusryhmää, joissa toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat ja kuntouttavaan toimintaan osallistuneet nuoret sekä maahanmuuttajat saivat lisätietoa yrittäjyydestä ja itsensä työllistämisen vaihtoehdoista sekä kehittivät omaa yritysideaansa. Muutama osallistuja on aloittanut joko kevytyrittäjänä tai jatkanut yritysideansa kehittämistä. Valmennuksista tehtiin opas ”Minustako yrittäjä? Työkirja yrittäjyysvalmennukseen”.
- Tampereen kaupungin DuuniPolku-tulokset ja hyvät käytännöt on koottu kolmeen sähköiseen julkaisuun: ”Asiakaslähtöiset ja voimaannuttavat palvelut”, ”Työantajat avainasemassa – palveluja rekrytoinnin tueksi” ja ”Yrittäjyyttä edistämässä”.
- Oulussa kehitettiin uusi Työssävalmennuksen prosessi ja Työssävalmennuksen toimintamalli, joka edistää työttömien työnhakijoiden siirtymistä työelämään. Valmennuksia oli kaikkiaan 14, ja niiden päätteeksi 12 henkilöä sai yrityksestä työpaikan. Esivalmennuksista yrityksiin työllistyi 24 henkilöä, Oulun kaupungin yksiköihin 11, ja koulutuksen aloitti 11 henkilöä. Työpaikkoja tarjonneet yritykset saivat valmennussetelin valmennuksen päätteeksi. Seteliä käytetään jatkossakin Oulun kaupungissa yritysten tukimuotona. Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa kehitettiin ja testattiin valmennusten arviointimenetelmää.
- Espoossa DuuniPolku-hanke perusti yrittäjyydestä ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneille maahanmuuttajille mentorointi- ja vertaisryhmän, Mastermind Groupin. Hankkeen lopussa ryhmässä oli 25 henkilöä, joista viisi oli perustanut yrityksen ja neljä suunnitteli yritystoiminnan aloittamista. Ryhmän osallistujat vaikuttivat mm. maahanmuuttajien Be an entrepreneur -ammattitutkintokoulutuksen sisältöön yhteistyössä Omnia koulutuskeskuksen kanssa.
- Metropolia ammattikorkeakouluun rakennettiin kahden koulutuksen myötä maahanmuuttajataustaisille nuorille yrittäjyyden koulutusmalli, jossa he pystyivät hyödyntämään kansainvälisyyttä ja tietoa kehittyvien maiden markkina-alueista. Opetuksessa korostui tietotekniikan hyödyntäminen ja verkostoituminen yritystoiminnassa. Koulutusmalli voidaan sisällyttää jatkossa avoimen ammattikorkeakoulun koulutustarjontaan.
- Turussa kaupunki ja ammattikorkeakoulu kehittivät motivoivaan haastatteluun perustuvan haastattelumallin. Lisäksi kehitettiin vertaismentorointiin perustuva mentorointimalli nuorten työllistymisen tueksi, palvelupolkumallit työllisyyspalvelujen asiakasryhmille sekä Työllisyysviuhka-palvelu, johon koottiin työllistämistä edistäviä palveluja Turun alueelta. Turun ammattikorkeakoulu ja kaupungin työllisyyspalvelut edistivät yhdessä sosionomikoulutettavien työllistymistä. Turussa kehitettiin myös menetelmiä ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten työelämä- ja yhteistoimintataitojen kehittämiseksi (Duunipolulla-oppaasta lisätietoja).
- Helsingin kaupunki pilotoi hankkeessa Duuniosuma-työnhakusovellusta ja kehitti työllisyydenhoidon asiakkaille prosessin osaamisen tunnistamisesta yhdessä Stadin ammattiopiston kanssa. Hanke keräsi tietoa työllisyyspalvelujen asiakkaiden työnhausta haastatteluilla ja kyselyillä ja tapasi asiakkaita myös ryhmissä. Ryhmämuotoiset palvelut olivat uusi toimintamuoto Aikuisten Typissä, ja asiantuntijat kokivat ne toimivaksi.
Hankkeen verkkosivut os. 6aikaduunipolku.fi
DuuniPolku-hankkeen päätavoitteena oli edistää eri tavoin nuorten ja pidempään työttömänä olleiden työllistymistä ja yrittäjyyttä. Hanke tuki työnhakijoiden aktiivista toimijuutta ja osallisti asiakkaita, niin työnhakijoita, opiskelijoita kuin työnantajiakin, palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Muina pyrkimyksinä oli mm. saada tietoa työmarkkinoiden tarpeista, jotta voidaan vastata työllisyys- ja koulutuspalvelujen yhteistyöllä työnantajien rekrytointi- ja osaamistarpeisiin. Hanketta koordinoi Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut, muut toteuttajat olivat Turun kaupunki, BusinessOulu työllisyyspalvelut, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki sekä Metropolia ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke toteutettiin aikavälillä 1.11.2017-31.1.2020. Hankkeen kokonaisbudjetti oli n. 1 571 429 euroa.
Lisätietoja
Anne Kumpula
projektipäällikkö
Tampereen kaupunki
anne.kumpula(at)tampere.fi
Arto Alakoski
projektipäällikkö
Turun kaupunki
arto.alakoski(at)turku.fi
Niina Vuoristo
projektipäällikkö
Turun ammattikorkeakoulu
niina.vuoristo(at)turkuamk.fi
Miia Narkaus
projektipäällikkö
BusinessOulu työllisyyspalvelut
miia.narkaus(at)businessoulu.com
Ulla-Maija Koivula
projektipäällikkö
Tampereen ammattikorkeakoulu
ulla-maija.koivula(at)tuni.fi
Jaana Gummerus
projektikoordinaattori
Espoon kaupunki
jaana.gummerus(at)espoo.fi
Päivi Laine
projektipäällikkö
Metropolia ammattikorkeakoulu
paivi.laine(at)metropolia.fi
Niina Touré
projektipäällikkö
Helsingin kaupunki, Helsingin Aikuisten TYP
niina.toure(at)hel.fi