Tuloksia: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Tästä oli kyse

• CircVol kehitti Turussa, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa toimintamalleja suurivolyymisten teollisten sivuvirtojen ja infrarakentamisesta syntyvien maamassojen hyödyntämistä varten.
• CircVol kokosi yhteen kiertotalouden kansallisen toimijaekosysteemin ja järjesti verkostolle yli 60 koulutusta ja muuta tilaisuutta. Yritysten kanssa CircVol järjesti viisi pilottia mm. uusiomateriaalien hyödyntämisestä infrarakentamisessa. Hankkeen toiminnassa oli mukana kaikkiaan 70 yritystä.

CircVol-hankkeen tuloksia

• CircVol kehitti Oulussa Välimaan kiertotalousaluetta yritysten, korkeakoulujen ja viranomaisten kanssa. Yritysten kanssa tehtiin seuraavat kokeilut:
  • sivuvirtojen soveltuvuus vesiensuojelurakenteisiin
  • non-food viljelykokeilu (monimuotoiset kasvualustat)
  • hyperspektrikuvaaminen maamassojen ja haitta-aineiden tunnistamisessa (pilaantuneiden maiden tunnistaminen)
• Lisäksi CircVol kehitti mm. Välimaan kiertotalousalueen brändiä. Hankkeen verkostotoiminta tuki Oulun kaupungin kiertotalouden tiekartan laatimista.

• Tampereella CircVol oli ratkaisemassa kaupungin nollakuituhaastetta. Hiedanrannan kaupunginosan edustalla on Näsijärven pohjaan kertynyttä nollakuitua paperi- ja selluteollisuuden jäljiltä arviolta 1,5 miljoonaa kuutiota. Aines luokitellaan jätteeksi mutta se voi olla hyödynnettävissä myös resurssina biojalostamoissa, joissa tuotetaan esim. energiaa ja kemikaaleja. CircVol tuotti nollakuituhaasteen ratkaisemiseksi lisätietoja seuraavilla toimenpiteillä:
  • kartoitettiin ja haastateltiin yrityksiä, joilla on teknologiaa ja osaamista nollakuituhaasteen ratkaisemiseksi
  • kehitettiin arviointikriteeristö nollakuituteknologioiden arvioimiseen
  • kehitettiin monitavoitearviointi nollakuidun käsittelyä koskevan päätöksenteon tueksi
• Turussa CircVolissa tehtiin savien esitestaamista laboratoriossa, jotta rakentamisesta syntyville ylijäämäsaville löydettäisiin hyötykäyttöä. Hanke teki Turussa yritysten kanssa kaksi kokeilua uusiomateriaalien käytöstä:
  • ruoppausmassojen stabilointi (kenttäkokeina)
  • savimaiden hyödyntäminen (laboratoriotesteinä)
• Kenttäkokeen tulokset esiteltiin Turun kaupungille, ja oppeja on määrä hyödyntää Turun Lauttarannan suunnittelussa jatkossa. Savimaiden hyödyntämiseen liittyviä testejä jatketaan kenttäkokeilla Topinpuiston kiertotalousalueella Lounais-Suomen Jätehuollon johdolla.
• Turussa tehtiin myös selvitys ruoppausmassojen hyödyntämisestä muualla Euroopassa.

• Helsingissä CircVol teki kaksi laajaa asiantuntijaselvitystä:
  • alueellinen biomassakartoitus Rambollin kanssa
  • kartoitus, jossa tunnistettiin biologisiin virtoihin liittyvä yritysekosysteemi ja selvitettiin yritysten kiinnostusta sijoittautua Helsinkiin
• CircVol kehitti lisäksi Helsingin kaupungille toimintamallin yritysyhteistyön fasilitointia varten ja kaupunkisuunnittelua varten työkalupakin kiertotalouden huomioimisesta. Hankkeen tuloksia on hyödynnetty laadittaessa linjauksia elinkeinopolitiikan tavoitteista Helsingin maankäytölle, ja tulokset näkyvät myös Helsingin kaupungin kierto- ja jakamistalouden tiekartan tavoitteissa ja toimenpiteissä.
• CirVol tuki kiertotalouden kehittymistä kansallisesti mm. näillä toimenpiteillä:
  • Kansallisen kiertotalouden toimijaverkoston kuvaaminen
  • Tunnistettiin tarve rakennusmateriaalien 3C-kiertotalousklusterille (Circular materials and solutions for Construction Cluster). Klusteriin kutsuttiin 20 yritystä, joille järjestettiin verkkotapahtumia.
  • Biokaasun käyttöönoton edistäminen mm. tekemällä selvitys biometaanin liikenne- ja energiankäytön edistämisestä ja Biokaasua!-käsikirja yrityksiä varten.
  • Tiedon kerääminen suurivolyymisten virtojen kiertotalouden mukaisesta käytöstä asetusvalmistelua varten ja käyttäjien kokemusten kerääminen MARA-asetuksesta (asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa). CircVol-verkoston antamalla palautteella MASA-asetuksesta (asetus maa-ainesjätteen hyödyntämistä maarakentamisessa) oli vaikutusta asetuksen jatkovalmisteluun, valmisteilla on uusi lainsäädäntöratkaisu. CircVol-hankkeen aikana tehtiin myös kaksi selvitystä, jotka lisäävät tietoa maamassojen uudelleenkäytöstä: Kaivettujen maa-ainesten tutkimusmenetelmiä: Case Turun täyttömaiden lyijypitoisuus ja ”Kaivettujen maiden hyötykäytön edistäminen – CircVol-projektin Turun tapauskohteet Heikkilä ja Lauttaranta”.
  • Tiedon kokoaminen happamien sulfaattimaiden uudelleenkäytöstä Oulussa Välimaan kiertotalousalueella ja Naantalissa Matalahdella. Tulokset koottiin työraporttiin, jossa tuotiin myös esiin muutamia ensi vaiheen riskinhallintatoimenpiteitä happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
  • Tulevaisuuden kiviaineshuollon tukialueiden tunnistaminen Varsinais-Suomessa. Tarkastelusta julkaistiin Kiviaineshuollon tukialueet Varsinais-Suomessa -raportti. Tarkastelua hyödynnettiin Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmistelussa. 
    

    

Lisää jatkosta

• 3C-klusteri-hanke sai rahoituksen työ- ja elinkeinoministeriöltä ja käynnistyi alkuvuodesta 2021.
• Åbo Akademin Molekylääritieteen ja -tekniikan laboratorio ja Turun kaupunki käynnistivät hankkeen savi- ja ruoppausmassojen stabiloinnin käyttämisestä Turun kaupungin infrarakentamisessa. Hanke saa rahoitusta Turun kaupunkitutkimuksen ohjelmasta 2019–2023. Yhteistyö laboratorion ja kaupungin kesken alkoi CircVol-hankkeessa. Laboratorio tutkii myös Espoon ylijäämäsavien hyötykäyttöä 6Aika-hankkeessa HNRY, Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet. Tämäkin yhteistyö alkoi CircVolissa.
• Nordkalkin ja Turun ammattikorkeakoulun rakennuslaboratorion CircVol-hankkeessa alkanut yhteistyö jatkuu.
• GTK jatkaa hyperspektrikuvantamisen kehittämistä pilaantuneiden maiden analysoinnissa.

Tutustu CircVol-hankkeen tulosjulkaisuun Kaupunki kestävällä maalla

Circvol.fi

CircVol-hankkeen tavoitteena oli edistää suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen uudelleenkäyttöä ja koota kansallinen toimijaverkosto alan yrityksistä, korkeakouluista sekä julkisen sektorin toimijoista. Yritysten kanssa tehtyjen kokeilujen tavoitteena oli tuoda lisää kokemusta mm. uusiomateriaalien hyödyntämisestä infrarakentamisessa ja edesauttaa siten kiertotalouden mukaisen infrarakentamisen yleistymistä kaupungeissa. Hankkeen aikana tuotiin toimijoita yhteen myös alan asetusten (MARA ja valmisteilla ollut MASA) tarkastelemiseksi. Turku Science Park koordinoi hanketta, muut osapuolet olivat Forum Virium Helsinki, Geologian tutkimuskeskus GTK, Helsingin kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun kaupunki, Suomen ympäristökeskus SYKE, Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen liitto ja Åbo Akademi. Hanke ajoittui 1.8.2018 – 31.12.2020 väliselle jaksolle ja sen budjetti oli noin 2,6 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

Reeta Huhtinen
projektipäällikkö
Turku Science Park
reeta.huhtinen(at)turkubusinessregion.com
puh. 040 083 2488