Odotettua hitaammin kypsyneissä tekoälymarkkinoissa on nyt tapahtumassa murros. Tekoäly vaikuttaa jo useissa kaupunkien palveluissa taustalla, sujuvoittamassa ja parantamassa palvelukokemusta. Seuraavaksi kaupungeilla on ratkaistavanaan organisaatioiden kouluttamiseen ja oikeiden kehityskohteiden valintaan liittyviä kysymyksiä.
Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä oppia ja päätellä asioita sille kertyneestä tiedosta. Tekoälyn avulla tekninen järjestelmä osaa käsitellä havaintojaan ja ratkaista ongelmia.
– Tekoäly on komponentti ohjelman sisällä, joka saa ohjelman toimimaan paremmin, kertoo Ville Hulkko, Kalifornian Piilaaksossa vuosia vaikuttanut tekoäly-yrittäjä ja yksi Silo AI:n perustajista Kaupunkien aika -tilaisuudessa.
Hulkko kuvailee tekoälyä sanomalla sen olevan ”ihmismielisimulaattori tietosensitiivisessä ympäristössä.”
Tekoälyä ei pidä kuitenkaan verrata ihmiseen.
– Klassinen väärinkäsitys tekoälystä on se, että se nähdään ihmisen kaltaisena toimijana, joka tekee arvopohjaisia päätöksiä. Tekoäly tekee päätelmiä vain siitä tiedosta, jota sille on kertynyt. Se ei ajattele eikä tunne, Hulkko jatkaa.
Tekoälyä on verrattu myös tietokoneohjelmistoon, mutta tekoälyn käyttöönotto on jossain määrin erilaista kuin ohjelmiston käyttöönotto. Tekoälyssä pitää antaa aikaa kokeiluille ja epäonnistumisille.
– Tekoälyä voisi verrata ennemminkin tutkimukseen, sillä se on luonteeltaan kokeellinen, Hulkko kertoo.
Tekoäly töissä taustalla
Hulkon mukaan tekoälymarkkinat ovat kypsyneet odotettua hitaammin, sillä aiemmin käyttöönoton ajateltiin olevan ohjelmistojen käyttöönoton kaltaista. Tällä hetkellä tekoälyn perusteita ymmärretään paremmin, ja asiat ovat muuttumassa tekoälymarkkinoilla vauhdikkaasti. Tekoälyyn liittyvät ratkaisut ja alustat ovat tulleet kaikkien saataville.
– Tekoälymarkkinoille on tullut lisää kyvykkyyttä. Suomessa erityisesti on paljon tekoälyyn liittyvää osaamista, Hulkko sanoo.
Toimijat, jotka ovat valinneet datakeskeisyyden perustakseen jo aiemmin, hyötyvät tekoälymarkkinoiden kehittymisestä huimasti. Heille on kertynyt paljon tietoa, jota voidaan nyt käyttää toiminnan parantamiseen.
Tekoälyä käytetään tällä hetkellä palveluissa, joissa sitä ei välttämättä tule edes ajatelleeksi.
– Tekoälyn käyttö esimerkiksi liikennevaloissa tekee liikenteestä sujuvampaa. Ja tekoäly mahdollistaa edullisemmat energiaratkaisut kuluttajalle. Myös tuotteiden suosittelu verkkokaupassa perustuu tekoälyyn, Hulkko luettelee arjen tekoälyratkaisuja.
Tekoälyn käyttö vaatii yhteistyötä
Tekoäly ei ole kuitenkaan kaikissa yhteyksissä käyttökelpoinen. Kaupungeilla on haasteena löytää sovelluskohteet, joihin se sopii. Tekoälyn hyödyntäminen vaatii yhteistyötä tekoälyammattilaisten ja kaupunkien työntekijöiden kesken.
– Esimerkiksi ikääntyneiden palveluista voidaan etsiä kriittisiä rajapintoja, joissa tekoäly voisi auttaa.
Hulkko ehdottaa, että kaupungeilla olisi oma tekoälyn palveluyksikkö, jossa työskentelisi muutama tekoälyyn erikoistunut ammattilainen. Heidän tehtävänään olisi kouluttaa kaupunkien toimialoja tekoälyajattelun perusteisiin ja miettiä yhdessä toimialojen kanssa tekoälyn sovelluskohteita.
Myös eri tietovarantojen kytkeminen toisiinsa edellyttää yhteistyötä. Kaupunki on älykäs vasta, kun tekoälyä käyttävät toimijat vesilaitoksista liikenteeseen ja energiajakeluun yhdistävät datavarantonsa.
– Siinä työssä auttaa digitaalisen kaksosen luominen, Hulkko sanoo.
Digitaalinen kaksonen on reaaliaikaisesti päivittyvä, reaalidataan perustuva virtuaalimalli. Kaksosen avulla pystytään ennakoimaan ongelmia ja tekemään skenaariotestausta. Esimerkiksi lentokentillä, rakennustyömailla ja tehtaissa käytetään digitaalisia kaksosia. Käytännön voisi laajentaa koko kaupunkia mallintavaksi.
Tiedon omistajuuteen huomio
Hulkko huomauttaa, että hyödyn saaminen tiedosta ei takaa sen omistajuutta. Siksi kaupunkien on osattava määritellä tiedon omistajuuteen liittyvät kysymykset jo hankintavaiheessa.
– Ei saisi syntyä tilannetta, että kaupungille on kertynyt kymmenen vuoden ajan arvokasta tietoa jostain sen toiminnosta, mutta kaupunki ei pääse käsiksi tietoon, koska sen omistaakin yritys.
Kaupunkien sisäinen tekoälyn palveluyksikkö olisi Hulkon mukaan ratkaisu myös siihen, että kaupungeilla on riittävä kyvykkyys tekoälyä koskevien hankintojen tekemiseen, joissa omistajuuden kysymykset on huomioitu.
– Kysymys on myös eettinen. Onneksi Euroopan unionin tasolla ollaan tietoisia tästä, ja tekoälyyn liittyvät säännökset kehittyvät jatkuvasti.
Lopuksi Hulkko toivoo, että tekoälystä keskusteltaisiin enemmän yhdessä eri alojen asiantuntijoiden ja kansalaisten kanssa.
– Tekoälyn käyttöönottoon kaupungeissa tarvitaan teknokratian lisäksi humanismia ja pedagogiikkaa, hän huomauttaa.
Katso Silo AI:n perustajiin kuuluvan Ville Hulkon puheenvuoro 6Aika Kaupunkien aika -tilaisuudessa: https://youtu.be/yFB2u7LiTRI. Hulkkoa myös haastateltiin juttua varten.