Tärkeintä on (fiksu) liike

21.03.2017 | Uutiset
Cover for article 'Tärkeintä on (fiksu) liike'

6Aika-kaupungit tekevät yhteistyötä älykkäämmän liikkumisen puolesta

Teksti: Sami Anteroinen

Älykäs liikkuminen on keskeinen osa tulevaisuuden kaupunkia. Ruuhkista halutaan eroon ja liikenne vihreämmäksi, joustavammaksi ja kustannustehokkaammaksi. 6Aika-kaupungit – Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu – ovat Smart Mobility -sektorin edelläkävijöitä, joilta odotetaan skaalattavissa olevia läpimurtoja fiksumman liikenteen saralla.

Disruptio on osunut liikenteeseen – ja lujaa. Nyt ollaan menossa kohti muutosta, jonka myötä liikenne muuttuu kokonaisvaltaiseksi palveluksi (Mobility as a Service, MaaS). Liikenteestä on tarkoitus tehdä viestinnän kaltainen palvelukokonaisuus, jossa fyysinen liikkuminen ja digitaaliset palvelut yhdistyvät korkealaatuiseksi, käyttäjien tarpeisiin vastaavaksi ovelta ovelle -palveluksi.

Liikenteen muuttuminen palveluksi ei olisi mahdollista ilman viime vuosien teknologiaravia. Langaton laajakaista, älypuhelimet, paikannuspalvelut, robottiautot… tieto virtaa nyt paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Logistiikan ja liikenteen kentillä kerätään valtavat määrät tietoa, joka – yhdessä liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kanssa – muodostaa pätevän alustan liikenteen palveluiden kehittymiselle.

Vanhoista kaavoista eroon

Tulevaisuuden visioissa erilaiset liikenne- ja kuljetuspalvelut pelaavat saumattomasti yhteen ja kaupunkilainen hoitaa kyytinsä yhdessä älypuhelimen ruudun välähdyksessä. Yli-insinööri Maria Rautavirta liikenne- ja viestintäministeriöstä myöntää, että tuo tulevaisuus ei ole täällä vielä – mutta päivä päivältä se tulee lähemmäksi.

”Jo nyt on käytettävissä valtava määrä perinteistä joukkoliikennedataa ja siihen yhdistyy dataa esimerkiksi takseista, kaupunkipyöristä ja parkkihalleista. Kun kaikki data on koneluettavaa ja avointa, se tarjoaa hyvän pohjan kehitystyölle.”

Laita data duuniin

Rautavirran mukaan sellainen ajattelu, jossa kaikki tieto kerätään suureen holviin lukkojen taakse, ei enää toimi. Tieto on saatava kaikkien ulottuville ja, no, töitä tekemään.

”Keskeinen kysymys tässä murroksessa on se, miten julkisen puolen ja yksityisen puolen toimijat saadaan kohtaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.” Tahtotila on kuitenkin yhteinen: Rautavirta puhuu niin tottuneesti ”saumattomista matkaketjuista” ja ”asiakasprofiloiduista matkatuotteista” että aihepiiri on selvästi muhinut ministeriössä jo tovin.

Kuutoskaupungeilta Rautavirta odottaa johtajuutta ja edelläkävijyyttä, jotta älykäs liikenne nousee toden teolla siivilleen. ”Näissä kaupungeissa on se tarvittava selkänoja eli sekä poliittinen tuki älykkään liikkumisen edistämiseen että strateginen ote tiedon hyödyntämiseen”, hän pohtii.

Bisnes versoo rajapinnasta

Hyvä esimerkki 6Aika-kaupunkien yhteistyöstä tällä puolella on LIIRA-hanke (Liikenteen reaaliaikaiset rajapinnat). Hankkeessa Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu avaavat liikenteen reaaliaikaisia rajapintoja, jotta älyliikenteen palveluita voidaan kehittää mahdollisimman yritysvetoisesti.

Syyskuun loppuun asti jatkuvassa hankkeessa avattavat liikenteen reaaliaikaiset rajapin­nat liittyvät tie- ja katuverkon kunnossapitoon, liiken­teen ohjaukseen, julki­seen liikenteeseen ja pysäköintiin. Rajapintojen avaamisessa hyödynnetään yhdessä sovittuja ja kehitettyjä toimintamalleja, julkai­sualustoja, lisenssimal­leja ja standardeja, kertoo LIIRA-projektipäällikkö Marko Luomi Tampereen yliopistosta.

”Samalla mietitään, kuinka liikenteen operointi kannattaa järjestää tulevaisuudessa, kun meillä on paljon enemmän tietoa käytettävissä ja kokonaan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia”, Luomi toteaa.

Killeriappeja lisää, kiitos!

LIIRA on pureutunut esimerkiksi liikennevaloihin liittyvään urbaaniin informaatioon: paljonko autoja on liikenteessä, kuinka pitkiä jonoja muodostuu, paljonko on jonotusaika…kun tätä dataa jalostetaan eteenpäin, voidaan kehittää mm. paremmin maaliin osuvia reittisuosituksia. Samalla tavalla yleishyödyllinen on kadunvarsipysäköintiin liittyvän datan avaaminen: kun kansalainen löytää parkkipaikan kätevästi sovelluksensa avulla, turha (ja turhaantunut) pörrääminen kaupungilla jää pois.

Näissä projekteissa – ja muissa vastaavissa – haasteena ei niinkään ole saada ihmisiä innostumaan omaa elämää helpottavista sovelluksista, vaan löytää ja aktivoida ne innovatiiviset yritykset, jotka ottavat haasteen vastaan ja sorvaavat sovellukset. Luomi kuitenkin muistuttaa, että myös kansainvälisesti katsottuna älylii­kenne on yksi tämän hetken kiinnostavimmista kasvualoista ja liiketoimintapotentiaalia piisaa.

”Nyt jo ymmärretään varsin laajasti, miten reaaliaikaista tietoa voidaan käyttää sujuvoittamaan liikennettä. Suomella on paljon osaamista ja annattavaa tässä”, hän uskoo.

Digiporkkanoita jaossa

Älyliikenteen asiantuntija Sami Sahala Forum Viriumilta toteaa, että moni smart mobility -ratkaisu versoo tavallaan neljän eri teeman leikkauskohdasta; nämä teemat ovat liikkumistottumusten muutos, liikennetiedon yleistyminen, liikkumisen digitaaliset palvelut ja robottiajoneuvojen esiinmarssi. Kaikenlaisessa kehitystyössä Sahala uskoo positiivisten insentiivien voimaan:

”Käytännössä kysymys on siitä, minkälaisilla porkkanoilla ihmiset valitsisivat jonkin muun kulkuneuvon oman auton sijaan”, Sahala toteaa ja lisää että ”kepin aika on ohitse”.

”Kun liikennetietoa muokataan toimiviksi palveluiksi, on mahdollista vaikuttaa ihmisten valintoihin – ja tukea viisaiden päätösten tekemistä.”

Kuutoskaupunkien yhteistä ponnistusta älyliikenteen puolesta Sahala pitää mielekkäänä, koska tällöin päästään käsiksi ”isompaan kakkuun” sen sijaan, että jokainen keskittyy vaan omaan, kapeaan siivuunsa. Esimerkiksi tuoreessa SOHJOA-robottibussikokeilussa automaattiset piensähköbussit ovat operoineet koekäytössä niin Helsingissä, Espoossa kuin Tampereellakin.

Skaalautuvuus voi yllättää

Samanhenkisten kerho on järkevä tapa edetä myös sen takia, että pikkupaikkakunnalla tai maaseudulla on erilaiset liikennehaasteet kuin isossa kaupungissa. Mutta vaikka puitteet ja tarpeet ovat erilaisia, skaalautuvuus on keskeinen juttu älyliikenteen ratkaisuissa:

”Kaikki kehittäminen lähtee aina tarpeesta. Skaalautuvuus voi toimia myös niin päin, että vähän pienemmällä paikkakunnalla tehdään kokeilu, jonka tuloksia hyödynnetään sitten isommissa paikoissa”, toteaa Sahala ja muistuttaa, että joskus pieni ja ketterä kunta saa ensimmäisenä vireille pilotin, jota ”isoveljet” eivät millään saa käynnistettyä.

Sahalan mukaan liikenteen ja liikkumisen kehittäminen on pitkälti sillanrakentamista – asioiden, ihmisten ja ideoiden yhdistelyä. ”Se on se punainen lanka, jota täytyy muistaa vaalia.”

 

Yhteistyöllä parempia ja älykkäämpiä kaupunkeja
Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteinen 6Aika-strategia tekee kaupungeista älykkäämpiä ja kaupunkilaisten arjesta parempaa. Lähes 100 miljoonan euron ohjelmakokonaisuudessa ratkotaan joka kolmatta suomalaista koskettavia ongelmia ja haasteita. 6Aika on kaupunkikehittämisen strategia, joka rakentuu Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistyölle. Tavoitteena on synnyttää Suomeen uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja.