Eri järjestelmien tuottama data voidaan yhdistää avoimelle IoT-alustalle. Alusta tehostaa kaupunkien toimintaa ja läpinäkyvyyttä.
Avointen IoT-alustojen ja rajapintojen tuottamalla tiedolla kaupunki voi parantaa palvelujaan itse tai auttaa ulkopuolisia toimijoita kehittämään kaupungin dataan pohjautuvia palveluja.
IoT:tä hyödynnetään jo esimerkiksi ilmanlaadun mittauksissa, liikenteessä sekä kiinteistöjen energiankulutuksen mittauksissa ja optimoinnissa. Etäohjatut lukot tehostavat kiinteistöjen tilankäyttöä ja erilaiset turvapalvelut ja älyvalaistus voivat auttaa ihmisiä asumaan kotona pidempään. IoT voi auttaa myös koulujen oppimisympäristöjen kehittämisessä tai oman hyvinvoinnin mittaustulosten hyödyntämisessä terveydenhuollossa.
Tiedon siirto, tallennus ja yksilönsuoja isoja kysymyksiä
Data auttaa kaupunkeja saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteita ja säästämään energiaa ja kustannuksia, kun esimerkiksi palveluja, kunnossapitoa tai liikennettä pystytään optimoimaan reaaliaikaisesti. IoT:n avulla kaupunki voi saada paremman tilannekuvan toiminnastaan. Se tuo myös kyvykkyyttä toimia poikkeustilanteissa.
”Iso kysymys on se, miten tietoa siirretään, mihin se tallennetaan ja miten tiedon laatua parannetaan. Toisaalta on huolehdittava siitä, että luodaan luvitusprosessit sensoritietoon, jonka pystyy yhdistämään henkilöön. Näin tieto ei jää jumiin yksilönsuojan ja tietoturvakysymysten vuoksi, vaan se voidaan luvittaa haluttuihin palveluihin kaupunkilaisten toimesta”, pohtii IoT-johtaja Hanna Niemi-Hugaerts Forum Virium Helsingistä.
Niemi-Hugaerts muistuttaa, että vaikka IoT:stä on suuret odotukset, vaikuttavuuden pitää kulkea käsi kädessä teknologian implementoinnin kanssa. Ratkaisujen tuoma hyöty pitää pystyä mittaamaan.
Olennaista on, että eri järjestelmien tuottama data pystytään yhdistämään. Kun päästään käsiksi siiloissa olevaan dataan, siitä saadaan irti todellinen hyöty. Kaupunkien onkin hyvä miettiä dataa kerätessään, mitä muuta tietoa voisi kerätä samalla, jolloin data palvelee muidenkin tarpeita.
“Data pitäisi avata mahdollisimman yhtenäisessä muodossa, jotta se tukee ratkaisujen skaalautuvuutta laajemmin ja se voi palvella yrityksiä. Personoidut palvelut edellyttävät myös reaaliaikaista tietoa”, toteaa Niemi-Hugaerts.
IoT-alusta avuksi kaupunkien hankintoihin
Kaupunkien haasteena on tällä hetkellä se, että niillä on lukuisia itsenäisiä tietojärjestelmiä eri toimittajilta. Tiedon yhdistäminen eri järjestelmistä ei ole mahdollista ja kaupungit ovat sidoksissa tiettyyn toimittajaan. 6Aika-hankkeessa CityIoT on tavoitteena löytää ratkaisuja tähän ongelmaan.
”Pyrimme määrittelemään avoimen IoT-alustan ja avoimet rajapinnat, jotka mahdollistavat eri järjestelmistä saatavan tiedon yhdistämisen. Avoimet rajapinnat antavat kolmansille osapuolille mahdollisuuden hyödyntää kaupunkien dataa ja tuottaa kaupungeille innovatiivisia palveluja. Kaupungit voisivat myös aidosti kilpailuttaa IoT-ratkaisut”, CityIoT-hankkeen projektipäällikkö Pirjo Rousu Oulun yliopistosta kertoo.
Esimerkiksi Oulussa on luotu Fiware-pilotointialusta, johon kerätään tietoa sisäilmanlaadusta Oulun kaupungin kiinteistöjen talotietojärjestelmästä, erilaisista antureista sekä suoraan tilojen käyttäjiltä. Avoin IoT-alusta hyödyttää etenkin pk-yrityksiä, jotka voivat päästä näin helpommin mukaan kaupungin kilpailutuksiin.
”Pilotointien tavoitteena on testata avoimen IoT-alustan toimintaa ja antaa kaupungeille tietoa siitä, mitä niiden on otettava huomioon hankkiessaan IoT-alustaa. Luomme kaupungeille valmiuksia olla mukana digitalisaatiossa”, Rousu sanoo.