Tampereen seudun avoimet innovaatioalustat tarjoavat yrityksille yhteisöllisen työskentelytilan ja -tavan, mutta varsinaiset toimintaprosessit ovat useimpien alustojen kohdalta vielä kehittymässä. Tämä kävi ilmi Tredean tekemässä tutkimuksessa, jossa Tampereen seudulla toimivilta avoimilta innovaatioalustoilta ja niissä toimineilta yrityksiltä kysyttiin mitä palveluita alustat tuottavat, miten ne onnistuvat lunastamaan palvelulupauksen ja mitä palveluita yritykset oikeastaan tarvitsisivat. Raportin voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy on yhtenä osatoteuttajana Avoimet innovaatioalustat -kärkihankkessa. Tredean osatoteutuksen tavoitteena on tuoda avoimet innovaatioalustat osaksi Tampereen seudun yrityspalveluja. Syksyn 2015 aikana on toteutettu kyselytutkimus innovaatioalustatoimijoille sekä innovaatioalustojen palveluja käyttäneille yrityksille.
Kattava kysely innovaatioalustoille
Selvityksen tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, miten alustat toimivat, mitä palveluja ne yrityspalvelujen rajapinnassa tuottavat, miksi yritykset ovat niiden toimintaan osallistuneet ja missä määrin alustat palvelevat yritysten avoimen innovaatiotoiminnan tuote- ja projektipohjaisia liiketoimintamalleja.
Kyselyssä olivat mukana seuraavat innovaatioalustat Tampereen seudulta: Mediapolis, HealthHUB, New Factory, Tamkin Y-Kampus, Ylötehdas, TreStart, Uuden tehtaan Demola Tampere, TAKK:in HiOMO, Kampusareena ja OmaTesoma-hanke. Lisäksi kysely tehtiin alustoilla asiakkaina toimineille yrityksille.
Mahdollisuuksia ja haasteita
Selvityksen perusteella voidaan todeta, että Tampereen seudulla avoimet innovaatioalustat toimivat yrityksille läheisinä vuorovaikutussuhteita tarjoavina ympäristöinä. Sen sijaan asiakasprosessit ja tiimien muodostamiseen liittyvät palvelut eivät ole yritysten arvion mukaan olleet riittävällä tasolla.
Tutkimuksessa mukana olleiden innovaatioalustojen toimintaa kuvaavat pikemminkin taustaorganisaation tavoitteet kuin alustan omat, ja sen ympärille muodostuneen yhteisön toiminta. Syynä tähän voidaan pitää sitä, että usea alusta on vasta toimintansa alussa, eivätkä asiakasprosessit ole ehtineet kehittyä riittävälle tasolle.
Tutkituista avoimista innovaatioalustoista lähes kaikkien toiminta on painottunut palvelukehittämisen elinkaaren alkupäähän. Ideointivaiheessa olevia asiakkaita verkotetaan ulkopuolisten, kuten opiskelijoiden kanssa. Toiminta on pääasiassa esimerkiksi prototyypin valmistusta ja testaamista. Sen sijaan markkinavuoropuhelua ja käyttäjätiedon hankkimista tehdään vähemmän.
Kehittäminen avainasemassa
Avuksi selvityksessä nousseisiin haasteisiin voisivat olla esimerkiksi palvelu- ja liiketoimintamuotoilun käynnistäminen paremmin profiloitujen ja läpinäkyvästi hinnoiteltujen liiketoimintamallien kehittämiseksi. Alustojen tulisi löytää ja ymmärtää oma palveluroolinsa sekä markkinoida toimintaansa laajemmin. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti kansainvälisyyttä ja kasvua tukevien palvelujen kehittämiseen, hyödyntämällä esimerkiksi alustoilta avautuvia kansainvälisen yhteistyön verkostoja. Lisäksi alustoilta tulisi saada rahoitukseen liittyviä palveluja.
Jotta avoimien innovaatioalustojen toiminnassa edettäisiin uusien yritysten ja työpaikkojen synnyttämisen tasolle, edellyttäisi se lisäksi yhteistyön tehostamista seudullisten ja kansallisten yrityspalveluiden, kuten Yritys-Suomen, kansallisen 6Aika-verkoston sekä Team Finlandin kanssa.