Suomen suurten kaupunkien tavoitteena on muuttaa myös rakennustyömaat päästöttömiksi. Julkisilla hankkijoilla on merkittävä rooli alan uudistumisessa.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun kaupungit sekä Senaatti-kiinteistöt allekirjoittivat syyskuussa 2020 ympäristöministeriön kanssa vapaaehtoisen green deal- sopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on työmailla syntyvien päästöjen vähentäminen. Työmailla luovutaan fossiilisista polttoaineista vuoteen 2025 mennessä, ja kymmenen vuoden päästä vähintään puolet työkoneista ja kuljetuksista käyttää sähköä, biokaasua tai vetyä.
Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet (HNRY) -hanke on ollut mukana green deal -sopimuksen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Kaikki sopimuksen allekirjoittaneet kaupungit ovat mukana myös HNRY-hankkeessa.
Vaatimus vähäpäästöisyydestä ei vähentänyt tarjouksia
Helsingissä vähäpäästöisen työmaan kriteerejä on sovellettu neljän kaupunkiympäristön toimialan infrarakentamisen yksikön urakkakilpailutuksessa. Suurin osa työmaista käynnistyi kesällä 2020. Pilottiurakoissa urakoitsijoilta edellytettiin muun muassa uusiutuvia polttoaineita, alkuperältään varmistettua ja aurinko-, tuuli- tai vesivoimalla tuotettua sähköä sekä tiukkoja päästöluokkia kalustolle. Yhdessä urakassa kokeilua on viety astetta pidemmälle työkoneiden päästöttömyyden suhteen. Urakan tarjouspyynnössä käytettiin laatupisteytystä sähköisten työmaakoneiden saamiseksi.
”Kriteerit eivät vähentäneet tarjousten määrää. Esimerkiksi Kulosaaren puistotien infraurakassa kaikki koneet paria poikkeusta lukuun ottamatta käyvät HVO-dieselillä. Lisäksi siellä operoi kolme täyssähköistä 4,2 tonnin pyöräkuormajaa ja täyssähköinen minikaivuri”, HNRY-hankkeen projektikoordinaattori Susanna Suomalainen Helsingin kaupungilta kertoo.
Pilotin käytännöt suoraan myös muille työmaille
Espoossa päästöttömän työmaan pilottikohteena toimii Suurpellon Lukutori Henttaan kaupunginosassa. Pilotissa on kehitetty samalla päästölaskentaa, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta pystytään arvioimaan. Lukutorin kehityshanke haastoi tilaajia, urakoitsijoita ja muita sidosryhmiä uudenlaisiin toimintatapoihin. Työmaa valmistuu nyt marraskuussa.
”Pilotissa luotiin määrätietoisesti uusia käytäntöjä monistettavaksi kaikille rakennustyömaille. Toimenpiteitä viedään mukaan Mankkaanlaaksontien infrarakennus -hankkeen sekä Puhdas ja älykäs Kera -rakennusprojektin ympäristö- ja kiertotaloussuunnitteluun”, HNRY-hankkeen hankesuunnittelija Iina Kallio Espoon kaupungilta sanoo.
Päästöttömien työmaiden konsepti kaikkien sovellettavaksi
Tulevaisuudessa green deal -sopimuksen tavoitteet laajenevat myös muille työmaille ja kaupunkirakentamiseen. Ensi kevään aikana HNRY-hanke on mukana kehittämässä päästöttömän työmaan konseptia. Helsingin ja Espoon pilotit toimivat käytännön esimerkkeinä konseptin soveltamisessa.
”Green dealin kautta koko kaupunki toimialoineen ja liikelaitoksineen sitoutuu edistämään työkoneiden päästövähenemiä työmailla. Helsingissä liikkeelle on lähdetty pilottityömailla kaupunkiympäristön toimialalta, infrarakentamisen puolelta. Jatkossa kaikissa kaupungin infra- ja katutyömaiden tarjouspyynnöissä käytetään vähäpäästöisen työmaan kriteereitä. Pilotteja laajennetaan seuraavaksi talonrakentamiseen ja ylläpidon hankkeisiin”, Suomalainen kertoo.
”Jatkamme Lukutorin infrarakennus-pilotin jälkeen päästötön työmaa -konseptillamme vaiheittain kaikille kaupungin työmaille eli myös talonrakentamisen, saneerauskohteiden ja purkutyömaiden sektorille”, Kallio sanoo.
Päästöttömien työmaiden konsepti on tärkeä, sillä julkisilla hankkijoilla on merkittävä rooli alan uudistumisessa. Urakoitsijoille yhdenmukaiset kriteerit antavat varmuutta ja jatkuvuutta siihen, että investointeja päästöttömiin ratkaisuihin kannattaa tehdä.
”Päästöttömän työmaan konsepti tulee osaksi HNRY-hankkeen tuottamaa Hiilineutraali ja resurssiviisas yritysalue -opasta, johon kootaan hankkeen kokeilut muiden kaupunkien ja toimijoiden sovellettaviksi ja monistettaviksi. Opas julkaistaan huhti-toukokuussa 2021”, Suomalainen sanoo.