Näin onnistut innovaatiotoiminnassa yritysten kanssa

Cover for article 'Näin onnistut innovaatiotoiminnassa yritysten kanssa'

Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hankkeessa on tehty pyöräpysäköinnin kokeiluja. Kuva: Turun kaupunki.

Mitä kannattaa huomioida, jotta innovaatioyhteistyö yritysten kanssa saadaan sujumaan? 6Aika-hankkeiden projektipäälliköt jakavat vinkkinsä.

Turun kaupungilla työskentelevä projektipäällikkö Juha Pulmuranta sanoo, että kun innovaatiotoimintaan liittyvä hanke lähtee käyntiin, sen kanssa on tultava näkyvästi ulos. Näin saadaan mahdollisimman monta yritystä mukaan toimintaan.

Pulmurannan tuorein 6Aika-hankekokemus on Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hankkeesta. Hankkeella on toimintaa Espoossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa ja se jatkuu vielä lokakuun loppuun saakka. Yritysyhteistyön kehitysalustana tässä hankkeessa ovat kaupunkien nimeämät hubit, joissa on tunnistettu potentiaalia liikkumispalvelujen kehittämistä varten.

– Hankkeen alkaessa järjestimme ison infowebinaarin, jolla saimme laajasti yrityksiä kiinnostumaan. Osallistujia oli 160, ja eri yrityksiä monia kymmeniä, Pulmuranta kertoo.

Muutama kuukausi infotilaisuuden jälkeen hanke järjesti pitchaustilaisuuden, jossa yritykset saivat ehdottaa ratkaisujaan pysäköinnin kehittämistä varten.

Pulmuranta kertoo, että yrityksille oli annettu aikaa kymmenen minuuttia. Puhe ei mene pelkiksi yritysesittelyiksi, kun kaupunki on kertonut selkeästi, mitä se haluaa yrityksiltä.

– Tavoitamme paremmin yrityksiä ympäri Suomen nyt, kun tilaisuudet järjestetään verkossa, Pulmuranta lisää.

Yhteiskehittämistä tehtävä tarvelähtöisesti

Peeter Lange työskentelee Forum Virium Helsingissä projektipäällikkönä. Hän vastasi Helsingin osuudesta viime vuodenvaihteessa päättyneessä Co-Created Health and Wellbeing, CoHeWe-hankkeessa, joka kehitti uusia ratkaisuja sote-alalle Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Oulussa. Hankkeessa oli mukana noin 150 yritystä.

Lange painottaa, että on tärkeää tehdä heti alusta saakka yhteiskehittämistä tarvelähtöisesti, ei hanke edellä. On kuvattava tarkoin haaste, johon halutaan ratkaisu.

– Lähtökohtana tarjouspyynnössä on se, että kaikille teknologioille annetaan mahdollisuus, Lange sanoo.

Lange kertoo hankkeiden julkaisevan yleensä Hilmassa ensin tietopyynnön. Hän sanoo hyödyntävänsä viestinnässä myös sidosryhmäorganisaatioita ja laittavansa viestiä erilaisiin yrityshautomoihin. Teemasta riippuen apuna voi käyttää myös sosiaalista mediaa.

– Kannattaa itsekin tutkia eri teknologioita ja yrityksiä ja lähestyä toimitusjohtajaa henkilökohtaisesti ja kertoa, että meillä on tällainen haaste, johon haluamme ratkaisun.

Yrityksen pitää nähdä arvo kokeilussa

Pulmuranta ja Lange korostavat, että yritykselle, joka lähtee mukaan yhteiskehittämiseen, pitää olla selvää, että kokeilu itsessään tuottaa sille arvoa. Tuote tai palvelu ei ole kokeilun jälkeen välttämättä vielä valmis, mutta oikeassa käyttöympäristössä testaamisen jälkeen yrityksellä on paremmat edellytykset kehittää tuotetta eteenpäin.

– Kokeilulla on siis oltava yritykselle muutakin arvoa kuin se, että se päättyisi hankintaan, Lange sanoo.

Pulmuranta lisää, että jo kilpailutusvaiheessa yrityksiltä kannattaa kysyä, kuinka palvelu voisi toimia ilman, että kaupunki tekee ostoa.

– Yksi liikennehubi-hankkeessa mukana ollut pysäköintioppaan kehittäjä keksi, että lähialueen yritykset voisivat ostaa näkyvyyttä sovelluksessa ja palvelua voitaisiin rahoittaa sitä kautta, Pulmuranta kertoo.

Monille yrityksille onkin itsestään selvää, että kyse on vain yhdestä teknologiakokeilusta.

– Toisille yrityksille kaupungin kanssa tehtävä innovaatiotoiminta on hyvä referenssi, Pulmuranta lisää.

Vaikka kokeilu ei johtaisikaan pitkään yhteistyöhön kaupungin kanssa, yhteistyö voi jatkua jossakin toisessa yhteydessä. Kaupungit haluavat oppia ja kehittyä.

Yrityksen resurssit ja motivaatio on oltava kunnossa

CoHeWe-hankkeessa huomattiin, että jos teknologiayritys tulee toiselta toimialalta sosiaali- ja terveysalalle, yritys tarvitsee enemmän ohjeistusta alan käytännöistä.

– Silloin kannattaa valmistella yritystä vähän enemmän, jotta tutkimusluvat tai eettiset käytännöt eivät tule heille täysin yllätyksenä, Lange huomauttaa.

Yhteiskehittäminen sujuu yleensä ottaen hyvin, kun yrityksellä ovat sekä resurssit että motivaatio kunnossa. Pulmuranta sanoo, että yhteistyötä helpottaa, jos yritys on osaltaan aktiivinen asioiden selvittämisessä.

Yksi yhteistyön onnistumiseen vaikuttava seikka on myös kehittämisen kohteena olevan organisaation työntekijöiden sitoutuminen. CoHeWe:ssa lähdettiin hakemaan ratkaisuja haasteisiin, jotka vaikuttivat eniten henkilökunnan tekemään työhön.

– Yksi haaste oli se, että ikääntyneiden muistisairaiden palvelukodeissa asukkaat tulevat levottomiksi iltapäivästä. Niukkojen resurssien vuoksi henkilökunta ei kuitenkaan pysty viemään heitä kaikkia ulkoilemaan silloin, Lange kertoo.

Ratkaisuksi kehitettiin virtuaalinen aistihuone. Huoneeseen tuotiin luontoelementtejä, kuten koivunrunkoja, ja rakennettiin vesiputous. Digitaalisia työkaluja käyttämällä tilaan luotiin myös virtuaalitodellisuus, jossa tuntuu kuin istuisi soutuveneessä kuuntelemassa linnunlaulua.

Kun huone otettiin käyttöön, henkilökunnan sairaslomapäivät ja asukkaiden tarvitsema lääkitys vähenivät molemmat.