Lisäkier­roksia kierto­talouteen!

Cover for article 'Lisäkier­roksia kierto­talouteen!'

Kuva: Ani Palva

Teksti: Sami Anteroinen

Resurssiviisaampi ja kitsashiilisempi yhteiskunta on mahdollinen. 6Aika-kaupungeissa on tehty rohkeita pilotteja, jotka pureutuvat kiertotalouden ytimeen.

Pääkaupunkiseudun ”ilmastoherruus” kuuluu Ilmastokatu-hankkeelle. Helsingin Iso Roobertinkadulla ja Vantaan Tikkuraitilla ja Asematiellä on parin vuoden ajan etsitty jo rakennetussa kaupunkiympäristössä toimivia ratkaisuja, joilla kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta voidaan leikata. Ilmastokadun toteuttavat Vantaan ja Helsingin ympäristökeskukset yhdessä Green Building Councilin, HSY:n Ilmastoinfon ja Aalto-yliopiston kanssa. Samalla Ilmastokatu on tärkeä osa 6Aika-strategiaa.

Hankkeen koordinaattori Viliina Evokari kertoo, että mukana ratkaisuja ideoimassa ja kokeilemassa on ollut alueiden yrityksiä, taloyhtiöitä ja asukkaita.

”Me olemme suosineet erityisesti nopeita kokeiluja, joista näkee pian, mikä toimii ja mikä ei. Nyt hankkeen loppupuolella me vielä konseptoimme onnistumiset ja pidämme huolta monistettavuudesta”, Evokari kertoo.

CO2-päästöt alas!

Ilmastokatu-hanke ostaa yrityksiltä 1 000–7 000 euron arvoisia ideoita, jotka tuotteistetaan edelleen ilmastonmuutosta hillitseviksi palveluiksi asukkaiden ja yritysten käyttöön. Näistä viimeisimpiä ovat syksyllä 2016 toteutetut Sustainable Meal, Resource Efficient Existing Buildings ja Zero Food Waste, joilla vähennettiin kasvihuonekaasupäästöjä Iso-Roballa.

Kuva: Seppo Laakso

Mitä projekteissa sitten tehtiin? – Sustainable Meal auttoi ravintoloita ja tapahtumajärjestäjiä suunnittelemaan kestävyyden kriteerit täyttäviä aterioita ja myymään niitä paremmin; Zero Food Waste tähtäsi ruokahävikin vähentämiseen; Resource Efficient Existing Buildings (REEB) tarjosi ratkaisuja yhteisten toimitilojen ja työpisteiden käytön tehostamiseksi.

”Esimerkiksi REEB on mahtava työkalu edistää tilojen jakamista, resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta olemassa olevassa rakennuskannassa”, kertoo Evokari. Tehoneliöitä kannattaa metsästää, sillä Sitran laskelmien mukaan nykyisten toimistorakennusten käyttöaste on 40 prosenttia – mikä kääntäen tarkoittaa, että ne ovat 60-prosenttisesti tyhjillään. Nämä tyhjät tilat kuitenkin kuluttavat jatkuvasti energiaa, koska niitä lämmitetään talvella, ilmastoidaan kesällä ja valaistaan ympärivuotisesti.

Sadan yrityksen voimin

Kuva: Ani Palva

Samanlaisia energiankäytön ”sokeita pisteitä” on urbaanissa viidakossa yhä paljon, mutta yhteistyöllä hukkakäytöstä päästään eroon. Evokari on erityisen iloinen, että yritykset ovat olleet innolla tekemässä Ilmastokatua alusta asti:

”Kaikkiaan meillä on ollut yli sata yritystä mukana toiminnassa ja erittäin hyvä tekemisen meininki.”

Myös taloyhtiöiden johtoporras on ottanut haasteen vastaan: Iso-Roballa starttasi ”hallituksen puheenjohtajien klubi”, jossa taloyhtiöiden päättäjät lyövät viisaat päänsä yhteen. Parin kuukauden välein järjestettävät, sopivan rennot ja epämuodolliset tilaisuudet ovat olleet suosittuja, tietää Evokari.

”Puheenjohtajien klubista on tykätty, koska siellä on mahdollista oppia paljon uutta ja samalla panna omat hyvät kokemukset jakoon.”

Yrittänyttä ei laiteta?

Kiertotalouden lippu liehuu korkealla myös TRY OUT! -hankkeessa, jossa rakennetaan kokeilukulttuuriin ja yhteiskehittämiseen perustuvaa innovaatioalustaa. Turun ammattikorkeakoulun, Demos Helsingin sekä Turun ja Helsingin yliopistojen yhteisessä hankkeessa tarjotaan ikkunoita uudenlaisten kiertotalouden ja cleantechin liiketoimintamallien, sektorien välisten toimintatapojen ja yhteistyömuotojen kokeiluille.

Kuva: DreferComm CC:BY

Hanketta koordinoiva Piia Nurmi Turun ammattikorkeakoulusta katsoo, että kiertotalous on muuttamassa – radikaalistikin – meidän tapojamme käyttää materiaaleja ja samalla aukenee saumoja luoda uutta liiketoimintaa, innovaatioita, kasvua ja työpaikkoja.

”Erityisen tärkeää on kiertotalouteen liittyvän tiedon avoin jakaminen”, toteaa Nurmi ja lisää, että tiedonjakaminen on vielä melko lailla lapsenkengissä.

”Kun uudenlaisia jakamisalustoja saadaan käyttöön, yritykset alkavat hahmottaa paremmin, mitä tehdä esimerkiksi tuotannossa syntyneelle jätteelle.”

Raha ei haise

Eikä mikään materiaali sinänsä ole tabu: esimerkiksi toukokuussa 2017 TRY OUT! järjesti POOP 2.0 -hackathonin, jossa luotiin uusia ratkaisuja ja alueellisia liiketoimintamalleja kierrätetylle käymäläjätteelle. Ideana oli etsiä lisäarvoa tästä hukatusta voimavarasta – ja kenties tulevaisuudessa uusi biokaasun tai lannoitteen tuotantoinnovaatio voisi mullistaa vaikkapa Ruisrockin ansaintalogiikan?

Kuva: Henry Hagnäs CC:BY

Syksyllä 2016 startannut TRY OUT! on houkutellut mukaan tiiviiseen yhteistyöhön jo 40 yritystä – ja seuraavan parin vuoden aikana tähdätään jo 400 toimijaan. Turussa ja Helsingissä toimiva hanke noudattaa tietynlaista ”työnjakoa”:

”Turun seudulta on tullut mukaan pk-yrityksiä, jotka ovat tavalla tai toisella osa materiaalipohjaisia arvoketjuja. Helsingin seudulta taas tulee paljon startuppeja”, Nurmi kuvaa.

Yhteistä kaikille yrityksille tuntuu olevan ”sopiva” polte suonissa: toimijat etsivät uusia liiketoiminmahdollisuuksia avoimin mielin ja tositarkoituksella. ”Yritykset ovat hyvin sitoutuneita ja selvästi näkevät kiertotalouden mahdollisuutena rakentaa omaa tulevaisuuttaan.”

Nurmen mukaan kaikilla 6Aika-kaupungeilla on teollinen profiili, joka mahdollistaa sivuvirtojen hyödyntämisen – ja näin TRY OUT! -onnistumiset saadaan sujuvasti jakoon.

”Toiminnan lineaarisesta kehittämistä on vain päästävä seuraavaan, sykliseen vaiheeseen.”

Jäte älä jätä

Tähän tähtää myös toukokuussa 2017 käynnistynyt Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset ‑hanke, jota koordinoi Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy. Hankekumppaneina ovat HSY, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Oulun Jätehuolto Oy, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Suomen Ympäristökeskus sekä Ekokumppanit.

Pirkko Eteläaho Tredeasta kertoo, että hankkeen tavoitteena on luoda kiertotalouden parissa toimiville (tai sinne aikoville) yrittäjille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä vahva, toimiva kiertotaloustoimijaverkosto kaikkien 6Aika-kaupunkien alueilla yritysten kasvua tukemaan.

”Hankkeen kehitysalustoina toimivat eri alueilla voimakkaasti kehittymässä ja laajenemassa olevat kiertotaloustoimintaan keskittyneet alueet, kuten Tarastenjärvi ja Kolmenkulma Tampereella, Ekomo Espoossa, Topinpuisto Turussa ja Ruskonniitty Oulussa”, Eteläaho listaa.

Uusi bisnes versoo jo

Hanketoimijoiden välillä tehdään tiivistä yhteistyötä ja järjestetään yrityksille suunnattuja tilaisuuksia liittyen mm. erilaisten liiketoimintamallien ja materiaalivirtaselvitysten hyödyntämiseen yritysten kasvun mahdollistajana. Erityinen painopiste on luoda uutta liiketoimintaa kiertotalouden eri sektoreille:

”Ideana on laajentaa kiertotalouskeskusten nykyistä toimenkuvaa monipuolisempaan suuntaan ja löytää uusia yhteistyömuotoja yritysten välille”, Eteläaho kuvailee hanketta, joko nivoo yhteen kierto- ja jakamistaloutta digitaalisella otteella. Hänen mukaansa kiertotalouden kentälle on mahdollista luoda lisää bisnestä ja työpaikkoja, kunhan vain opitaan törmäyttämään alan toimijoita ja innovaatioita uudella tavalla.

Hiomaton timantti

Yksi hankkeen ”kruununjalokivistä” on Hiedanrannan alue Tampereella. Entisen sellutehtaan kulmille rakentuvalla kaupunginosalla on teollista historiaa ja pitkä rantaviiva – ja kiertotalouden kannalta vahvaa vetovoimaa.

”Hiedanrantaan halutaan tuoda uusia, kiertotalouteen pohjaavia suunnittelukäytäntöjä”, kertoo Eteläaho. Yhtenä haasteena – mahdollisuutena! – on teollisessa käytössä kärsineen maa-aineksen hyötykäyttö.

Tampereen kaupungin toiveena on, että Hiedanrannasta tulee ”kehitysalusta älykkäälle kaupunkikehitykselle, resurssitehokkuudelle ja kiertotaloudelle”. Luonnollisesti myös Hiedanrannasta saadut opit halutaan saattaa koko 6Aika-verkoston käyttöön.

Rakettistartti

Vuoteen 2019 kurottavan Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen vastaanotto alan yrityksiltä on ollut erittäin hyvä: kaikesta näkee, että tämänkaltaiselle yhteistyölle on selvää tilausta, Eteläaho toteaa.

”Meillä on jo olemassa erittäin hyvin yrityskontakteja ja kiinnostus hanketta kohtaan lisääntyy koko ajan”, hän lisää.