Kuutoskaupungeissa kehitetään lapsiperheiden palveluiden digitalisaatiota asiakaslähtöisesti kuuntelemalla lasten vanhempien toiveita työpajoissa.
Kuutoskaupungit haluavat palvella asukkaitaan paremmin ja tarjota samalla yrityksille tietoa, millaisille palveluille alueella olisi kysyntää. Työtä tehdään Avoin osallisuus ja asiakkuus -hankkeen puitteissa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Turun, Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä Turun ammattikorkeakoulu.
Tampereella ja Oulussa lapsiperheille suunnattuja palveluita kootaan digitaalisille palvelutarjottimille, jotka helpottavat eri palveluiden löytämistä riippumatta siitä, tarjoaako palvelun kaupunki, kolmannen sektorin toimija vai yksityinen yritys. Helsingissä lapsiperheille luotiin kolme palvelupolkua. Tavoitteena on koota tarjolla olevat palvelut ja tieto yhteen paikkaan.
– Nettisivuilla on paljon tekstiä ja linkkejä seuraaviin tiedostoihin. Lapsiperheiden sähköiset palvelut ovat hajallaan eri paikoissa, Helsingin kaupungin projektipäällikkö Heli Rantanen kuvailee nykyistä tilannetta. Nyt siihen on haettu parannusta tuottamalla palveluideoista havainnollisia kuvauksia jatkotyöstettäväksi.
– Työpajoissa tuli ilmi, että asiakkaat toivovat löytävänsä tiedon kaikista palveluista yhdestä paikasta. Palveluiden käyttäjille ei välttämättä ole merkitystä, kuka palvelun tarjoaa, ja toisaalta näin käyttäjä näkee samalla palveluiden koko kattauksen, projektipäällikkö Outi Vasara Tampereelta kertoo.
Yhdestä paikasta löytyvät tiedot helpottavat myös kaupungin, yritysten ja kolmannen sektorin työntekijöiden toimintaa.
– Tämä on uudenlainen kanava ohjata asiakkaita oikean palvelun piiriin riippumatta siitä, kuka sen palvelun järjestää, kertoo Oulun kaupungin projektikoordinaattori Johanna Timonen.
Yritykset mukaan
Lapsiperheiden palvelutarjottimet ovat pilottiprojekteja, joiden avulla etsitään sopiva malli, jossa yksityiset yritykset ja kolmas sektori tulevat mukaan kaupungin palveluiden toimintakentälle. Kun malli on kehitetty toimivaksi, se laajenee muillekin alueille, esimerkiksi nuoruus–, vanhus– ja rakentajapalveluihin.
– Pilottivaiheessa lapsiperheiden palvelutarjottimella Oulussa ovat yksityiset päiväkodit, lastenhoitopalvelut ja siivouspalvelut. Jos ajatellaan hyvinvointia tuottavia palveluita, niin siinähän on yrityksillä isot mahdollisuudet. Yrityksillä on erilaisia arjen sujuvuutta lisääviä palveluita ja jatkossa ne voivat tulla mukaan tarjottimelle, Timonen visioi.
Hankkeen tarkoituksena on synnyttää uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden välille ja lisätä yritystoimintaa ja työpaikkoja alueella.
– Kaupungin ja yritysten välisellä yhteistyöllä tavoitellaan myös palveluiden kohdentamista entistä osuvammin käyttäjien tarpeisiin, Vasara toteaa.
– Yhteissuunnittelutilaisuuksissa syntyi verkostoitumista ja löytyi bisnesmahdollisuuksia. Kaupunki voi luoda innovaatioalustoja eli ympäristöjä, joihin kerätään yhdessä kehitettyjä ideoita ja palveluaihioita. Yritys voi rakentaa sen päälle palvelun, Rantanen kuvailee.
Avoin osallisuus ja asiakkuus –hanke toteuttaa 6Aika–strategiaa, joka on osa Suomen rakennerahasto–ohjelman Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 toteutusta. Hankkeen tavoitteena on edistää palveluliiketoimintamahdollisuuksien syntymistä sekä palvelujen saavutettavuutta ja käytettävyyttä.
Teksti: Katri Tanskanen, toimitus@mediaplanet.com