Kysyimme kahden kaupungin, Turun ja Tampereen, edustajilta heidän odotuksistaan ja ajatuksistaan 6Aika-strategiasta avoimen datan näkökulmasta. Matti Saastamoinen toimii Tredea Oy:ssä avoimesta datasta vastaavana kehityspäällikkönä. Matti oli käynnistämässä ja vetovastuussa Tampereen kaupungin avoimen datan toiminnoissa vuosina 2013 ja 2014 ja johtaa nyt Kuutoskaupunkien avoin data -kärkihankkeen koordinaatiota.
Tarja Vuorinen työskentelee ulkoisella rahoituksella tehtävien projektien taloushallinnon ja raportoinnin kehittäjänä sekä kehittämistoimiston käynnistäjänä ja strategian jalkauttajana Turun kaupungin konsernihallinnossa.
Turussa Kuutoskaupunkien avoin data -hankkeessa toimivat Turun kaupunki, Turku Science Park ja Varsinais-Suomen liitto, joilla kullakin on tärkeä rooli kokonaisuudessa. Tarja toimii hankkeessa Turun projektipäällikkönä.
Miksi avoin data on kaupungeille tärkeää?
Matti: Kaupungit tuottavat jatkuvasti valtavasti hyödyllistä tietoa, joka voitaisiin avata muiden käyttöön ja mahdollistaa kaupunkiyhteisöä hyödyttävien sovellusten ja palvelujen syntymistä.
Vapautettaessa kaupunkiorganisaation ulkopuolinen innovointipotentiaali mahdollistetaan kaikille avoin ideointi ja esimerkiksi kuntalaisia palvelevien ratkaisujen ketterä kehittäminen. Tämä voi synnyttää todella tarpeellisia sovelluksia yllättävistäkin ideoista, jotka eivät tulisi kaupungille mieleenkään tai niiden toteuttamiseen ei olisi kaupungilla resursseja. Tilanteissa, joissa tieto ei liiku parhaalla mahdollisella tavalla kaupungin sisällä avoin malli tehostaa myös kaupungin omaa toimintaa.
Tarja: Julkishallinnon tietojen luonteen avoimuus ja päätöksenteon läpinäkyvyys ovat keskeisiä elementtejä kuntien toimintakulttuurissa. Tiedon avaaminen tukee avointa toimintakulttuuria ja mahdollistaa paitsi kuntien toimintaan liittyvien tietojen julkisuuden ja läpinäkyvyyden, myös uusien innovaatioiden ja toimintamallien kehittämisen tarvelähtöisemmin.
Tiedon avaaminen tuo uutta innostusta ja innovaatioita yritysrajapintaan – Turku Science Park tunnusteleekin projektissaan erityisesti yritysten tarpeita ja toiveita. Turun sisäisen toiminnan osalta odotukset ovat toimintakulttuurin kehittämisessä avoimemmaksi, ja palveluiden paremmassa kohdennettavuudessa ja palvelutarjooman kehittämisessä.
Mitä kuutoskaupungeissa on jo tehty avoimella datalla?
Matti: Tilastoja ja talousdataa, kuten kaupunkien tuloja, menoja ja ostoja sekä talousarvioita, on visualisoitu helpommin ymmärrettävään muotoon (esim. Helsingin kaupungin ostot). Kaupunkien tekemiä päätöksiä on tuotu moderneihin sovelluksiin (esim. Päätökset). Joukkoliikenteen käyttöä helpottavia sovelluksia on toteutettu käytännössä kaikille mobiilialustoille ja niitä käyttävät kymmenet tuhannet ihmiset päivittäin (esim. Nysse).
Tarja: Varsinais-Suomen liiton Lounaispaikassa on ollut saatavissa Turun alueen paikkatietoaineistoa jo kauan, mutta muilta osin aineistoja ei ole juurikaan avattu. Paikkatietoaineiston pohjalta on jo nyt syntynyt muutamia kelpo sovelluksia.
Miten 6Aika tukee avoimen datan työtä?
Matti: 6Aika tuo kaivattuja resursseja. Rajapintojen avaamiseen saadaan tukea eikä työtä tarvitse enää tehdä oman toimen ohessa, vaan kuutoskaupungit voivat palkata asiaan omistautuneita asiantuntijoita. 6Aika tukee kaupunkien välistä yhteistyötä ja tiiviillä yhteistyöllä pystymme saavuttamaan parempia tuloksia: jaetaan kokemuksia, hankitaan yhdessä ja opitaan toisilta.
Tarja: 6Aika tarjoaa kaupungeille tiedon avaamisen dynaamisen oppimisalustan. Verkoston kautta on mahdollista peilata suunnitelmia ja käytäntöjä muiden kokemuksiin. Aktiivisella vuorovaikutuksella yhteinen ymmärrys avoimesta tiedosta ja sen mahdollisuuksista syvenee.
Tiedon avaamisen alkuvaiheessa muiden kokemuksista saatu tieto on kullanarvoista, sillä pääsemme suoraan kokeilemaan hyväksi koettuja käytäntöjä ja menetelmiä. Yhteistyötä tarvitaan myös ainestojen hyödyntämisrajapintojen sopimisessa. Yksittäisen kaupungin aineisto herättää kiinnostusta harvemmissa sovelluskehittäjissä kuin kuuden kaupungin yhteinen aineistomassa. Aineistojen avaaminen sinällään ei vielä johda mihinkään, vasta niiden hyödyntäminen järkevällä tavalla luo uutta ja kehittää kaupunkien toimintaa
Miten kaupunkien toiminta muuttuu vuoteen 2020 mennessä?
Matti: Kaupungeista tulee kehitysalustoja, joissa kaupungit, yritykset, tutkimusorganisaatiot, kuntalaiset ja muut yhteisöt yhdessä suunnittelevat ja toteuttavat koko kaupunkiyhteisöä palvelevia ratkaisuja. Datan avaaminen on kaupungeissa perustoimintaa ja kaupungit myös itse laajasti hyödyntävät samoja datoja ja rajapintoja kuin mitä ulkopuolisille tarjotaan.
Tarja: Dataa avataan arkityössä rutinoidusti. Avoimen datan mahdollisuuksia hyödynnetään Turussa laajasti: mm. palveluvalikoima täsmentyy ja uusia sovelluksia luodaan jatkuvasti asiakkaiden saataville. Turku toimii kustannustehokkaammin palvelutuotannon vastatessa paremmin kysyntää ja reagoidessa herkästi kysynnän vaihteluihin.
Minkä tavoitteen haluat itse saavuttaa?
Matti: Haluan yritykset aktiivisesti mukaan yhteistyöhön: kertomaan datatarpeistaan, osallistumaan hackathoneihin ja kilpailuihin sekä hyödyntämään kaupunkien avaamaa dataa – ja myös avaamaan omaa dataansa muiden käyttöön! Konkreettisena tavoitteena toivoisin, että yritykset kehittävät 100 avoimeen dataan pohjautuvaa sovellusta seuraavan kolmen vuoden aikana.
Tarja: Turussa asettaisin kaksi konkreettista tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on avoimen tiedon kulttuurin kehittymisen kaupunkiorganisaatiossa siten, että tiedon avaaminen koetaan luontevana osana arkista työskentelyä. Toinen tavoite on yhteistyöverkoston toiminnan vakiintumisen 6Aika-toimijoiden välillä osaksi kuntien yhteistä toiminnan kehittämistä.