Valtaosalla Suomen kuuden suurimman kaupungin nuorista menee hyvin, mutta kasautuva huono-osaisuus koskettaa osaa nuorista. Suurimpien kaupunkien väliset erot nuorten syrjäytymisen riskitekijöissä olivat enimmäkseen pieniä. Merkittävä osa syrjäytymisen riskitekijöistä paikantui näiden kuuden kaupungin ulkopuoliseen Suomeen, kun tarkasteltiin riskitekijöitä omaavien osuuksia suurissa kaupungeissa ja muualla maassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Turun yliopiston tutkijoiden kirjoittamassa tuoreessa raportissa tarkastellaan nuorten hyvinvointia ja syrjäytymisen riskitekijöitä Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa eli niin sanotuissa kuusikkokunnissa. Raportissa käytetään THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoa, joka kattaa kaikki vuonna 1987 Suomessa syntyneet.
Vantaalla enemmän syrjäytymisen riskitekijöitä, Oulussa paljon työttömyyttä
Kaksi kaupunkia erottui tutkimuksessa yleisestä linjasta. Oulu erottui kuusikkokunnista kaupunkina, jossa nuoria oli paljon työttöminä. Tämä näkyi muun muassa työttömyys- ja toimeentuloetuuksien saannissa ja työttömyyspäivien määrässä. Oulussa nuorten koulutustaso oli kuitenkin hyvä eikä muiden syrjäytymisen riskitekijöiden osalta havaittu merkittäviä eroja muihin kuusikkokuntiin nähden.
Vantaa puolestaan poikkesi muista suurista kaupungeista erityisesti siinä, että Vantaan nuorille näytti kasautuvan useita erilaisia syrjäytymisen riskitekijöitä. Nuorilla oli selkeästi muita kuusikkokuntia matalampi koulutustaso ja lähes viidennes oli vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Vantaalaismiehistä yli 15 prosentilla oli rikostuomio ja hyvinvoinnin ongelmien kasautumista oli selkeästi eniten. Yli kymmenesosa vantaalaisista kohortin nuorista oli samanaikaisesti ollut joko toimeentulotukiasiakkaana ja saanut mielenterveysdiagnoosin tai ollut toimeentulotukiasiakkaana ja pelkän peruskoulutuksen varassa 25-vuotiaana. Vantaa ei kuitenkaan juuri erottunut nuorten työttömyyden tai työttömyysetuuksien nostamisen suhteen muista kuusikkokunnista.
Yliopistokaupungeissa korkeimmat koulutustasot
Yliopistokaupungeissa oli selvästi korkeimmat koulutusasteet. Liki 90 prosenttia nuorista oli vuonna 2012 joko opiskelemassa tai töissä. Ajoittaiset työttömyysjaksot tai työttömyys- ja toimeentuloetuuksien nostaminen olivat suhteellisen yleisiä, mutta isolle osalle tämä näyttäisi olevan lyhyt vaihe nuoressa aikuisuudessa.
Espoossa ja Helsingissä nuorilla oli selkeästi vähiten työttömyysjaksoja sekä toimeentulotuen tai työttömyysetuuksien käyttöä. Toisaalta esimerkiksi mielenterveysdiagnooseja oli suurissakin kaupungeissa verrattain paljon, mikä kertoo osaltaan myös palveluiden saatavuudesta.
Muuttoliikkeellä on vaikutusta kuntien koulutus- ja työllisyystilanteisiin. Etenkin yliopistokaupunkeihin suuntaa nuoria koulutuksen ja työn perässä. Iso osa kuusikkokunnissa vuoden 2012 lopussa asuneista nuorista olikin muuttanut kuntiin muista kunnista.
Hyvinvoinnin vajeiden osalta kuusikkokuntiin ja erityisesti yliopistokaupunkeihin muuttavat nuoret eivät tutkimuksen mukaan ole merkittävä huolenaihe, vaan pääsääntöisesti kuntiin muuttaneilla nuorilla oli esimerkiksi koulutus ja terveys keskimääräistä parempia kuin kunnissa varttuneilla nuorilla.
Tutkimuksessa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu. Se linkittyy kuutoskaupunkien yhteiseen 6Aika-strategiaan, jonka yksi keskeinen ajatus on kehittää yhteistyössä uudenlaisia palvelukokonaisuuksia ja -innovaatioita kaupunkeihin.
Tutkimus on yksi osakokonaisuus Nuorten urapolut ja palveluohjauksen kehittäminen -hanketta, jota rahoittavat ESR ja ja Turun kaupunkitutkimusohjelma. Raportti on tehty yhteistyössä THL:n lapset, nuoret ja perheet -yksikön Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusryhmän sekä Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tutkijoiden kanssa.
Alkuperäinen uutinen on julkaistu THL:n sivuilla: https://www.thl.fi/fi/-/kuuden-suurimman-kaupungin-nuorilla-vahemman-syrjaytymisen-riskeja-kuin-muualla-suomessa
Lähde
Elina Sutela, Liisa Törmäkangas, Enna Toikka, Pasi Haapakorva, Ari Hautakoski, Mia Hakovirta, Jarkko Rasinkangas, Mika Gissler ja Tiina Ristikari. Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu. Raportti 5/2016, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Turun yliopisto.
Lisätietoja
Tiina Ristikari
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 6720
etunimi.sukunimi@thl.fi
Mia Hakovirta
professori
sosiaalipolitiikka
Turun yliopisto
puh. 02 333 6213
miahak(at)utu.fi
Kuva: Jussi Hellsten, Helsingin kaupungin kuvapankki, Visit Helsinki