Ensimmäistä kertaa Tampereella järjestetty Kipinä 2016 -tapahtuma kokosi yhteen 15 digialan yritystä ja kaupungin kehittäjiä. Päivän aikana startup-yrittäjät esittelivät digitaalisia hyvinvointiratkaisujaan. Tilaisuudessa oli myös paneelikeskustelu, jossa haettiin suuntaviivoja yritysten ja kaupungin välisen yhteistyön syventämiseksi. Lopuksi oli varattu aikaa verkostoitumiselle.
Tilaisuuden avannut kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoi, että Tampereen kaupungin kunnianhimoinen strategia hyvinvointipalvelujen digitalisoinnista vaatii kaupungilta avoimen ja kokeilunhaluisen toimintakulttuurin omaksumista. Jotta vuonna 2025 tamperelaiset käyttäisivät ensisijaisesti digitaalisia hyvinvointipalveluita, tarvitaan kumppanuutta yritysten kanssa, kustannustehokkaita hankintoja ja käytettävyydeltään helppoja digitaalisia ratkaisuja.
Kipinä 2016 -tapahtuma oli merkittävä askel kohti älykästä kaupunkia, jollaisesta pormestari avauspuheenvuorossaan puhui.
– Meillä on tarve digitaalisille palvelukanaville, mutta ei osaamista toteuttaa niitä yksin. Kipinän yhtenä tarkoituksena on luoda paikka vuorovaikutukselle, joka johtaa yhteistyöhön, Ikonen sanoi.
Digiveteraanin avulla startupit mukaan
Kipinä 2016 -tapahtuma ei syntynyt yhdessä yössä. Ensin piti ratkaista se, miten oikeanlaiset yritykset saadaan tapahtumaan mukaan. Tampereen kaupunki päättikin järjestää yrityksille tapahtumaan avoimen haun. Tämän lisäksi palkattiin avuksi startup-aktivisti, digiveteraani Harri Männistö, joka tuntee startup-maailman kuin omat taskunsa. Näyttävän uran suomalaisissa digialan yrityksissä tehnyt mies innostui asiasta tosissaan.
– Keräsin eri hankevirroista kaupungin digistrategiatarpeisiin sopivimpia startup-yrityksiä, joiden joukosta kaupunki valitsi 11 mukaan tapahtumaan. Lisäksi neljä osallistujayritystä löytyi kaupungin itse järjestämän avoimen haun kautta, Männistö kertoo.
Tampereen kaupunki teki valintansa neljän ydinprosessinsa pohjalta. Näitä ovat terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, lasten ja nuorten kasvun tukeminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen sekä sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen. Lisäksi etsittiin maahanmuuttajien kotouttamista tukevia ratkaisuja.
Männistön mukaan yrityksiä oli helppoa houkutella mukaan Kipinä 2016 -tapahtumaan. Kuten startup-henkeen sopii, uudet kohtaamiset ovat yrittäjien mielestä aina kiinnostavia. Kun yrityksiltä saatiin varmistus osallistumisesta, Männistö jatkoi työtään löytämänsä yhdentoista startup-yrityksen kanssa.
– Valmensin jokaisen yrittäjän Kipinää varten. Annoin vinkkejä ja ohjeistin heitä tekemään mahdollisimman hyviä pitchauksia, Männistö kertoo.
Näytön paikka innovatiivisille ideoille
Kipinä 2016 -tapahtuman viisitoista päätähteä olivat yritykset perustajineen. Varsinainen kipinöinti alkoi, kun jokainen yrittäjistä sai pitää muutaman minuutin pituisen pitchauksen, eli esittelyn omasta yrityksestään ja digitaalisesta ratkaisustaan.
– Tapahtuma toimi hyvin markkinointi- ja tiedotusväylänä kaltaisillemme pienille startup-yrityksille, sanoo Yhteismaa ry:n Pauliina Seppälä, joka on ollut luomassa karttapohjaista sosiaalista kohtaamispaikkaa, Nappi Naapuria (ks. kuva).
– On hyvä saada kaupungin johtoa ja yrityksiä yhteen paikkaan. Näin voimme tehdä yritystämme tunnetuksi ja löytää oikeat ihmiset yhteistyön aloittamiseksi, kertoo vertaistukiyhteisöä tarjoavan Heimo Community Oy:n perustajajäsen Johannes Hovi.
Interaktiivisen tiedonrakennussovelluksen luonut Nordtouch Oy:n toimitusjohtaja Ilari Raja tykkäsi Kipinässä etenkin siitä, että kaksi eri maailmaa, startup-yritykset ja kaupunki, törmäytettiin yhteen. Sen sijaan Tilke Osakeyhtiön perustaja Jonna Mäki-Rahko (ks. kuva) nautti siitä, että pääsi Kipinässä pitchaamaan toista kertaa elämässään.
– Tällaiset tilaisuudet ovat tosi hyödyllisiä, sillä kaupunkeja lähestyessä pitää pahimmassa tapauksessa soittaa kymmenen eri puhelua, ennen kuin oikea henkilö löytyy langan päähän, Mäki-Rahko kertoo kokemuksistaan.
Kipinä 2016 osoitus uudistushalusta
Päivän paneelikeskustelussa vilkkainta keskustelua herättivät markkinavuoropuhelujen tärkeys, kokeilukulttuurin omaksuminen ja digitaalisten palvelujen vaikuttavuuden arviointi. Harri Männistön mielestä julkisen puolen ostajille, kuten kaupungille, on tyypillistä kilpailuttaa tuotteita ja palveluita vain hinnan perusteella. Etenkin hyvinvointipalveluissa tätä tärkeämpää olisi hankkia palveluita vaikuttavuuden eli esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisen tai pahoinvoinnin ennaltaehkäisyn ja näiden ansiosta toteutuvan kokonaistaloudellisuuden perusteella.
– Kuten paneelikeskustelussakin todettiin, kaupungit ovat suuria organisaatioita ja jonkin verran jäljessä digitaalisten palveluiden hyödyntämisessä. On hienoa nähdä, että Tampereen kaupungilla on nyt vahva pyrkimys uudistua, Johannes Hovi sanoo.
Tampereen kaupungin tietohallintojohtaja Jarkko Oksalan mukaan kaupungin kotiläksynä on ratkaista se, millaista vaikuttavuutta digitalisoitumisella halutaan saada aikaan ja kuinka muuttaa toimintakulttuuria niin, että organisaatiosta saadaan riittävän ketterä yhteistyökumppani yrityksille.
Kipinä lunasti odotukset
Kipinä 2016 -tapahtumassa oli erittäin myönteinen ilmapiiri. Kaupungin virastotalossa sijaitseva valtuustosali sopi tapahtumapaikaksi hyvin. Yli 130-henkinen yleisö täytti salin lehteriään myöten. Päivän päätteeksi yrittäjät siirtyivät aulaan verkostoitumaan tapahtumaa seuranneiden henkilöiden kanssa.
– Yritykset hoitivat hommansa. Tampereen kaupungilta tapahtuma oli ennakkoluuloton kädenojennus digitalisoinnin ja yhteistyön edistämiseksi. Kaupungin henkilökunnassa on paljon osaavaa, dynaamista porukkaa, Harri Männistö sanoo.
Ilari Raja muistuttaa, että startup-yrittäjillä ei ole loputtomasti rahaa ja aikaa istua neuvotteluhuoneissa, vaan he haluavat saada kaupungilta nopeasti kyllä tai ei -vastauksen. Männistön mukaan Kipinä 2016 -tapahtumaa voi pitää erittäin onnistuneena, jos Kipinässä nähtyjä startup-yritysten tarjoamia digiratkaisuja päätyy kaupungille pilotoitavaksi ja jopa hankintaan asti.
– Kipinän yleisöstä puolet edusti hyvinvointi- ja digialan yrityksiä. Saimme heiltä ja kaupungin henkilöstöltä runsaasti hyvää palautetta, mikä vahvisti uskoa tilaisuuden tarpeellisuudesta, toteaa projektipäällikkö Outi Nokkonen 6Aika – Avoin osallisuus ja asiakkuus -kärkihankkeesta.
Kipinä 2016 -tilaisuuden järjesti Tampereen kaupungin 6Aika-hankkeet ja HANKI-hanke.
Teksti: Päivi Pajula, kuvat: Susanna Lyly