Kiihdytys­kaistalla tulevai­suuteen

Cover for article 'Kiihdytys­kaistalla tulevai­suuteen'

Kuva: Lauri Rotko

Kunnianhimoiset kokeilut kirittävät kaupunginosien kehittämistä

Teksti: Sami Anteroinen

Suomen suurimmat kaupungit rakentavat nyt 6Aika-strategian puitteissa ”näyteikkunoita asumisen tulevaisuuteen” eli kokonaisia uusia kaupunginosia, joissa uudet teknologiat, ekologisuus ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä. Kaupunginosien kehittämisen moottorina toimii uudenlainen kokeilukulttuuri.

Oulussa on rakennettu edellytyksiä tutkimuslaitoksille ja yrityksille maailmanluokan langattoman teknologian ja virtuaaliympäristöjen hyödyntämiseksi. Virtuaalimallintamisen pilottina toimii Hiukkavaaran kaupunginosa, josta kaavaillaan uuden Oulun suurinta lähivuosikymmenien aikana rakentuvaa kaupunginosaa: vanhan kasarmialueen ympärille tulee asuntoja noin 20 000 uudelle asukkaalle.

Hiukkavaaran suunnittelussa kansalaisia osallistetaan käyttämällä virtuaalisia 3D-malleja ja sovelluksia suunnitellusta kaupunkiympäristöstä. Näin havainnollistetaan syntyvää ympäristöä sekä mahdollistetaan vuorovaikutteista suunnittelua.

Kaiken ytimessä on pelillinen 3D-sovellus, jota käytetään verkkosivujen kautta sekä ryhmätöiden apuvälineenä työpajoissa. Käyttäjä voi päättää, minkälaista rakentamista alueella voisi olla. Playsign Oy:n tekemä sovellus luo alueista 3D-mallit saman tien – ja valmiin suunnitelman voi jakaa ja muiden suunnitelmia voi kommentoida.

Pintaa syvemmälle Oulussa

Kun 6Aika-projektikoordinaattori Timo Mukari demoaa 3D-sovellusta toimittajalle, käy pian selväksi, että virtuaali-Hiukkavaarassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos vaikkapa kerrostalon vaihtaa rivitaloksi tai lastentarhan kaupaksi, myös koko alueen keskeiset indikaattorit – esimerkiksi CO2-päästöt, työpaikkojen määrä, palvelujen saatavuus – muuttuvat samalla. Kansalaiselle sovellus tarjoaa mielenkiintoisen näköalapaikan kaupunkisuunnitteluun – ja tietenkin mahdollisuuden vaikuttaa.

”Esimerkiksi Hiukkavaaran vanhan osan suunnittelussa on tällä hetkellä esillä neljä vaihtoehtoista kaavarunkoehdotusta, joihin voi tutustua ja joita voi kommentoida netissä”, kertoo Mukari.

Virtuaali-Hiukkavaaraa on esitelty muille 6Aika-kaupungeille, jotka ovat innostuneet konseptista – etenkin päästessään tavallaan ”valmiiseen pöytään”. 6Aika-projektipäällikkö Heikki Huhmo toteaa, että 3D-mallin kehitystyö on hyvä esimerkki projektista, jonka hedelmät voivat levitä laajalle:

”Juuri tämänkaltaiset ideat ovat sellaisia, joita pitää jakaa ja levittää”, Huhmo uskoo.

Pikavauhtia tuloksiin Helsingissä

”Helsingin helmi” kaupunkikehityspuolella on Fiksu Kalasatama. Ohjelmajohtaja Veera Mustonen Forum Virumista kertoo, että Fiksun Kalasataman nopeiden kokeilujen ohjelmalla halutaan edistää monen toimijan yhteisiä kokeiluja ja kiihdyttää hyvien konseptien kehittymistä palveluinnovaatioiksi sekä uudeksi liiketoiminnaksi.

Tätä varten Fiksu Kalasatama on hankkinut jo 11 nopeaa kokeilua kirittämään fiksujen urbaanien palveluiden leviämistä. Kokeiluilla halutaan auttaa palvelun kehittäjiä pääsemään käsiksi aitoon käyttökokemukseen, luomaan uutta liiketoimintaa sekä saamaan käyttäjäpalautetta palvelun toimivuudesta ja kehitystarpeista.

”Parhaillaan meillä on käynnistynyt viisi Smart & Clean -kokeilua”, Mustonen kertoo. Tarjolla on ainakin sähköautojen lataamista aurinkosähköllä, parkkipaikkojen vertaisvuokrauspalveluja sekä ilmastofiksuja käytäntöjä ja kannustimia alueen asukkaille.

Kansalaisten Kalasatama

Kalasataman asukkaat ovat vastanneet ”osallistamishaasteeseen” komealla tavalla: kasvavan kaupunginosan 3 000 asukkaasta 800 ihmistä on toistaiseksi ollut mukana projekteissa.

”Osallistuvat yritykset voivat tehdä tuote- ja palveluinnovaatioita, asukkaat voimaantuvat kokeilujen myötä ja virkamiesten ymmärrys siitä, mikä toimii ja on mahdollista, karttuu huomattavasti”, Mustonen summaa kokeilujen hyötyjä.

Mustosen mukaan kokeilukulttuurin juurruttamisessa kyllä onnistutaan, kunhan koko innovaatioprosessista tehdään riittävän systemaattinen. Haasteena on säilyttää määrätietoinen ote alusta loppuun ja tietää joka askeleella, mitä prosessi vaatii. Toisaalta ”upside” on huomattava: uudet, kehittyvät kaupunginosat ovat täydellisiä Living Lab -kohteita esimerkiksi startupeille:

”Yritykset tunnistavat hyödyt ja toiminnalle on valtava tilaus.”

Kokeiluista parhaat lähtevät tien päälle: esimerkiksi Kalasataman Joustotilat-hanke jalkautui toukokuussa Turkuun jakamaan kokemuksia ja ideoimaan yhteistyötä.

Tulevaisuus turkulaisittain

Turun kaupungin virastotalo

Turussa työn alla on ”tulevaisuuden kaupunginosa” Skanssi, johon on ladattu isoja odotuksia. Turun kaupungin kaavoitusarkkitehti Taina Riekkinen kertoo, että Skanssia toteutetaan tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

”Ensimmäiset rakennukset varsinaiselle ’Smart and Sustainable Skanssi’ -alueelle ovat lähteneet rakentumaan. Alueen konkreettinen toteutuminen syventää entisestään yhteistyötä eri yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin välillä”, Riekkinen kuvailee. Monet alueen ratkaisuista onkin löydetty nimenomaan vuorovaikutusprosessin kautta.

Skanssin ideana on yhdistää vehreä ympäristö ja uudet tekniset ratkaisut. Mahdollisesti koko maailmassa ensimmäisenä Skanssiin tulee käyttöön kaksisuuntainen, matalalämpöinen kaukolämpöverkko. ”Verkko mahdollistaa uudenlaisia liiketoimintamalleja lähienergian tuotantoa ja kulutusta ajatellen”, lisää Riekkinen.

Tieto liikkeelle – myös sisäisesti

Riekkinen katsoo, että 6Aika-hankkeen kaupunginosakehittämisen vahvuus on siinä, että tuloksia ja kokemuksia jaetaan jatkuvasti hankekaupunkien välillä. Tämän lisäksi Riekkinen on havainnut, että 6Aika-hankkeen myötä on tehty poikkeuksellisen laajaa yhteistyötä eri tahojen välillä – myös kaupunkiorganisaatioiden sisällä.

”Tämä kaupunkien sisäisen ja välisen yhteistyön lisääntyminen on jo itsessään arvokasta.”

Yhteistyö- ja pilotointimahdollisuudet tulevat jatkossa lisääntymään entisestään: esimerkiksi kaksisuuntainen kaukolämpöverkko tulee rakentuessaan tarjoamaan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia lämpöverkkoon kytkeytyville ratkaisuille, Riekkinen uskoo.

Tampereella koklataan

Tesoman vesitorni

Tampereella on kehitetty toimintamalli yritysten aktivoimiseksi. Projektipäällikkö Lilli Siikasmaa Tampereen kaupungilta kertoo, että Koklaamo-toimintamallin tarkoituksena on tuoda yhteen yrityksiä, yhdistyksiä ja eri alojen asiantuntijoita kehittämään uudenlaisia ratkaisuja arjen haasteisiin – ja kokeilemaan konsepteja yhdessä loppukäyttäjien kanssa.

”Koklaamoa on pilotoitu kahdesti: ensimmäinen Koklaamo toteutettiin syksyllä 2016 teemalla liikunnallisten perheiden arjen haasteet. Alkuvuodesta 2017 toteutettiin Koklaamo, jossa luotiin uudenlaisia ratkaisuja liikenneturvallisuuden parantamiseksi”, Siikasmaa taustoittaa.

Molemmat pilotti-Koklaamojen teemat ovat nousseet kehittämisen kohteena olevan Tesoman kaupunginosan vahvuuksista sekä heikkouksista. Syksyllä 2017 tullaan näkemään kaksi uutta Koklaamoa.

Testaa tarve

Tampere, Hämeensilta

Siikasmaan mukaan Koklaamon työpajat ovat opettaneet mukana olleille koklaajille uudenlaisen ketterän kokeilevan kehittämisen tavan.

”Keskeistä Koklaamossa hyödynnettävässä Lean Service Creation -menetelmässä on, että asiakastarvetta voidaan testata jo ennen varsinaisen teknisen ratkaisun olemassaoloa.”

Esimerkiksi osallistuville yrityksille Koklaamo on antanut tuhdisti eväitä oman organisaationsa toimintatapojen kehittämiseksi. Koklaamo on tarjonnut mukana olleille tahoille myös paikan tavata eri alojen osaajia ja siten päästä luomaan uusia verkostoja.

 

Kipinä leviää

Siikasmaa pitää tärkeänä, että 6Aika-kehyksessä kaupunkikehittäminen viedään uudelle tasolle toimimalla yhdessä: kun joku konsepti viedään kaupungista toiseen, sitä voidaan kehittää uudessa ympäristössä vieläkin paremmaksi.

”Tämä tukee kaupunkien välistä vertaisoppimista sekä kaupunkien yhteisten haasteiden tunnistamista.”

Esimerkiksi Tampereella nyt jo toista vuotta järjestetty pitchaus-tapahtuma Kipinä – jossa yritykset pitchaavat ideoitaan kaupungin edustajille – on alun perin kotoisin Turusta.

City 2.0

Siikasmaan mukaan Kipinä on hieno innovaatio, koska siinä tuodaan esille nimenomaan kaupunkikehittämiseen liittyviä ratkaisuja. Helmikuussa 2017 yritykset pääsivät pitchaamaan ideoitaan Tampereen kaupungin asiantuntijoille ja alan yrityksille.

”Teemoina olivat kaupunkiympäristön vuorovaikutteinen suunnittelu, sensoriverkolla älykkäitä palveluita ja infrastruktuuria sekä energiatehokas kaupunginosa.”

6Aika-kaupunkien yhteisessä Avoimet innovaatioalustat -kärkihankkeessa Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, ja Oulu yhdistävät omat innovaatio- ja kehitysympäristönsä – ja luovat samalla kokonaista avoimien innovaatioalustojen verkostoa. Kolmivuotisen (1.2.2015–31.1.2018) hankkeen päätoteuttaja on Oulun kaupunki.