CircHubs-hankkeessa vahvistunut kiertotalouskeskusten verkosto tukee omalta osaltaan kehitystä.
“Suomi on kiertotalouden edelläkävijämaita, ja kiertotalouskeskuksilla on tässä merkittävä rooli”, tutkija Jarmo Uusikartano Tampereen yliopiston Hervannan kampukselta sanoo. Uusikartanon mukaan asetelma Suomessa on kansainvälisesti vertaillen ainutlaatuinen, sillä kiertotalouskeskuksia perustetaan meillä kuntien ja kaupunkien aloitteesta. “Euroopassa kiertotalouskeskukset, tai ekoteollisuuspuistot, joita useimmat keskukset ovat, perustuvat yritysten aktiivisuuteen ja liiketaloudellisiin tavoitteisiin. Kiinassa taas valtio ohjaa keskuksia vahvasti.”
Uusikartano on tehnyt CircHubs, Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeessa selvitystä kiertotalouskeskuksista meillä ja maailmalla. Kiertotalous on Tampereen yliopistolla ajankohtainen myös CircVol 6Aika-hankkeen vuoksi. Tutkijat tuotantotalouden yksikössä selvittävät vaihtoehtoisia liiketoimintakokoonpanoja Näsijärven pohjassa makaavan nollakuidun hyödyntämiseksi.
Operaattorit moottoreina
Kiertotalouskeskuksissa on kyse samalle alueelle sijoittuneista, samantyyppisiltä toimialoilta ponnistavista yrityksistä, jotka hyödyntävät toistensa sivuvirtoja.
“Jotta yritykset saavat keskuksista täyden hyödyn, yhteistyötä pyörittämään tarvitaan useimmiten keskustoimija, operaattori. Monissa CircHubs-hankkeessa mukana olleista keskuksista kunnallinen jätehuoltoyhtiö on tämä primus motor. Suomessa on myös keskuksia, joissa toimintaa koordinoi kunnan kehitysyhtiö. Näin on esimerkiksi Kemi-Tornion kiertotalousalueella ja ECO3-kiertotalouskeskuksessa”, Uusikartano kertoo.
Uusikartano on luonut CircHubs-hankkeessa luokittelutyökalun, jolla kiertotalouskeskukset voivat määritellä tyyppinsä muun muassa yritysten välisten vaihtojen luonteen, kanssakäymisen määrän ja liiketoimintalogiikan perusteella.
“Useimmat CircHubs-hankkeen keskuksista osunevat hyötyketjujen ja ekoverkoston väliin profiililtaan. Yhteinen keskusidentiteetti on parhaillaan syntymässä, ja samalla pohditaan, kuka toimintaa koordinoi. Tai minkälaista toimintaa pitäisi tuottaa keskuksen jäsenille, että ne hyötyvät jäsenyydestä.”
Tiedonjako keskuksissa ja keskusten välillä kasvaa
Koska kiertotalouskeskukset ovat verraten uusia toimijoita, niiden painoarvo kestävän kehityksen edistämisessä todennäköisesti lisääntyy toiminnan vakiintuessa. “Keskukset painottavat entistä enemmän materiaalien vähentämistä ja uudelleenkäyttöä kierrätyksen sijaan, mikä on oikea suuntaus. Myös päästöjen vähentäminen nousee keskuksissa yhä vahvemmin esiin”, Uusikartano arvioi.
“Jatkossa keskuksissa lisääntyy myös yhteinen innovointitoiminta ja tiedon sekä palvelujen jakaminen toimijoiden kesken. Tämä on seuraava askel, jonka myötä yritysten välinen yhteistyö saa uusia muotoja fyysisten materiaalivaihtojen lisäksi. Se epäilemättä tehostaa kiertotalouden mukaista liiketoimintaa entisestään, kun toimijoiden välinen yhteistyö syvenee ja mahdollistaa materiaalien edelleen vähentämisen ja uudelleenkäytön taloudellisesti kannattavalla tavalla.”
Uusikartano toteaa, että tiedon ja innovaatioiden jakaminen jatkuu CircHubs-hankkeen päätyttyä verkostossa, joka syntyi hankkeessa mukana olleiden kiertotalouskeskusten välille. Niin ikään uusia kiertotalouskeskuksia on liittynyt verkostoon ja se on edelleen auki muille uusille toimijoille.
Tutustu CircHubs-hankkeen tuloksiin
Lue myös:
Kiertotaloudessa on kasvun mahdollisuus yrityksille – sopiva liiketoimintamalli löytyy jokaiselle