Tampereen kaupunki haluaa olla hiilineutraali vuonna 2030. Tavoite on sen verran suuri, että viilaaminen ei riitä, kaupungin pitää oppia tekemään asioita eri tavalla kuin ennen. 6Aika-hankkeet KIEPPI- ja EKAT ovat kehittäneet uutta kumpikin omalla alallaan – kiertotaloudessa ja energiatehokkuudessa.
KIEPPI eli Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli -hankkeen päätuotos käy ilmi jo nimestä: kehitteillä on kiertotalouden toimintamalli, jonka avulla etenkin uusien asuinalueiden kestävyystavoitteet on mahdollista saavuttaa. Yhteistyössä ovat mukana ennen kaikkea ne toimijat, joilla on kykyä tuottaa innovaatioita ja tietoa, toisin sanoen yritykset ja tutkijat. Hanke jatkuu kesään 2021 saakka.
– Kumppanuusmallista on jo nyt saatu kaupungeille pelisääntöjä ja välineitä siihen, miten uudenlaista yhteistyötä kannattaa lähteä tekemään, toteaa projektipäällikkö Karoliina Tuukkanen.
KIEPPI on kolmen erilaisen kaupunginosan hanke: Tampereella alue on Hiedanranta, Espoossa Kera ja Turussa Tiedepuisto. Hiedanranta on Tampereella looginen valinta – alue joka ei ole vielä lähtenyt rakentumaan, mutta jonka kestävyystavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia. Juuri nyt onkin oikea aika selvittää, millä keinoin ne voidaan saavuttaa ja miten kaupungit saavat yrityksiä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan. Tähän tarvitaan käytännön malleja, joiden luomisessa hanke toimii pelinrakentajana.
– Kaupungilla on vielä paljon oppimista siinä, miten se voi ohjata yritysten toimintaa kohti kiertotaloutta. Toisaalta esimerkiksi infra-alalla on jo alettu huomata, että jos kaupunki alkaa edellyttää hankinnoissaan kiertotalouden mukaista toimintaa, se muuttaa koko alaa, Tuukkanen kertoo.
Kun hanke aikanaan päättyy, mallit ja osaaminen jäävät kaupunkiorganisaatioon. Tuukkasen mukaan KIEPPI-hanke on kiinnittänyt tähän erityistä huomiota alusta lähtien. Käytännössä se on tarkoittanut Tampereen kaupungin toimijoihin tutustumista ja hankkeen suunnitelmien käymistä läpi heidän kanssaan. Näin tarkentuu, miten kiertotalouden mukaisen toiminnan ja esimerkiksi yritysyhteistyön mallien ottaminen käyttöön tehdään kaupungin toimijoille järkeväksi ja helpoksi. Toiveissa on myös, että kiertotaloudesta tulisi Tampereella ja koko Pirkanmaalla strateginen kehittämiskohde.
– Tampereen hiilineutraaliusstrategia on loistava. Kiertotaloudelle pitäisi tehdä yhtä vahva linjaus siitä, mitä se Tampereella tarkoittaa. Näin saadaan samojen tavoitteiden alle parhaimmillaan kaikki toimijat kaupungista yrityksiin, tutkijoihin, kaupunkilaisiin ja poliitikkoihin, varsinkin jos kaikki ovat jo strategian suunnittelussa mukana, Tuukkanen sanoo.
Piloteista näkymiä tulevaisuuden liiketoimintaan
Hiedanrannassa tehtävät kiertotalouden pilotit ovat käytännönläheinen tapa kehittää yritysyhteistyötä. Tulevaan kaupunginosaan halutaan 10 000 kestävää työpaikkaa, joten piloteissa tutkitaan, millaisilla tulevaisuuden liiketoimintakonsepteilla niitä voisi syntyä. Teemat on valittu niin, että ne palvelevat Hiedanrannan ideaa: pilotit liittyvät viherrakentamiseen, uusiomateriaalien käyttöön infrarakentamisessa ja urbaaniin ruuantuotantoon.
Pirkkalassa toimiva Netled on yksi ruuantuotantoa pilotoineista yrityksistä. Se on kehittänyt vertikaaliviljelylaitteiston, jolla voi tuottaa paljon satoa pienessä tilassa ja lähellä käyttäjää. KIEPPI-hankkeessa Netled on testannut Hiedanrannassa palvelua, jossa viljelmällä kasvatetaan kuluttajien etukäteen tilaama sato. Näin hävikki vähenee ja tuotteet ehtivät ruokapöytään taatusti tuoreina.
– Meillä on ajatuksena, että viljelmä voisi olla taloyhtiön tai kaupunginosan yhteisomistuksessa. Kuluttaja saisi oman kiinnostuksensa mukaan osallistua myös omalla työpanoksellaan, kertoo Netledin myyntipäällikkö Johanna Kivioja.
Yhteisomisteinen ja resurssiviisas lähiviljelmä on yksi mahdollinen kestävän ruuantuotannon osatekijä. Kokeilun perusteella vaikuttaa siltä, että ihmiset ovat osallistuneet ja kertoneet kehitysideoitaan mielellään.
– Olennaista tällaisissa pienissä kokeiluissa on se, että niiden avulla yritys pääsee tutkimaan tulevaisuuden liiketoimintoja: mitä niistä kannattaisi lähteä kehittämään pidemmälle, Kivioja sanoo.
Energiatehokkuuden uudet keinot
Parhaiden ratkaisujen löytäminen oli keskeistä myös 6Aika Energiaviisaat kaupungit (EKAT) -hankkeessa. EKAT oli laaja kokonaisuus, jossa etsittiin uusia keinoja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja toisaalta alueellisten energiajärjestelmien kehittämiseen. Kun energiatehokkuus paranee, ilmastopäästöt vähenevät ja kaupungit säästävät selvää rahaa.
– Samalla hankkeessa mukana olleet yritykset pääsivät kehittämään energiatehokkaista ratkaisuista uutta liiketoimintaa. Pienemmille yrityksille hanke oli myös mahdollisuus vauhdittaa yhteistyötä toisten yritysten kanssa, kun pilotteihin tarvittiin eri alojen osaamista, kertoo projektipäällikkö Ilari Rautanen.
EKAT-hanke teki Tampereen Tilapalvelut Oy:n ja yritysten kanssa pilotteja seitsemässä erilaisessa ja eri-ikäisessä palvelukiinteistössä. Ne edustavat hyvin Tampereen kaupungin kiinteistöjen kirjoa – mukana oli kohteita virastosta kouluun ja kulttuuritalosta palloiluhalliin. Kaikki vaativat omanlaisiaan ratkaisuja, ja pilottien perusteella nykytekniikka pystyy jo vastaamaan tarpeisiin. Itse asiassa vaihtoehtoja on paljonkin, ja siksi hanke on hyödyllinen työkalu.
– Kun energiatehokkuutta halutaan kehittää Tampereella seuraavalle tasolle, ratkaisuja pitää päästä kokeilemaan. Pilottien avulla pystyimme selvittämään, mikä on halvin, helpoin ja järkevin tapa parantaa energiatehokkuutta, Rautanen toteaa.
Tilojen käyttöaste mukaan mittauksiin
Mitä piloteissa kehitetyt ratkaisut sitten käytännössä olivat? Suuri osa niistä perustui langattomaan anturointiin, jonka ansiosta rakennusten olosuhteista on mahdollista kerätä dataa ja hyödyntää sitä esimerkiksi lämmityksen, ilmastoinnin ja valaistuksen ohjaamisessa. Kun tiloissa mitataan ilman lämpötilaa, kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta, tietoja yhdistämällä on mahdollista säätää olosuhteita tarkoituksenmukaisesti.
Uutta EKAT-piloteissa oli niihin sisällytetty läsnäolon anturointi, joka kertoo tilojen käyttöasteesta – milloin ja miten paljon tiloissa on ihmisiä. Se on tärkeä tieto, sillä sekä ilmastotavoitteet että lainsäädäntö vievät rakentamista siihen suuntaan, että rakennusten energiankulutuksen pitää olla tarkemmin ohjattavissa.
– Ei siis laiteta esimerkiksi ilmastointia päälle kellon mukaan, vaan sen perusteella milloin tilaan alkaa oikeasti saapua ihmisiä, Rautanen sanoo.
Datan visualisointi oli keskeinen osa pilotteja, sillä Excel-taulukot eivät avaudu kaikille. Havainnollisesti esitetylle tiedolle on monta käyttäjää: siinä missä yksi haluaa nähdä kertasilmäyksellä, että tilassa on kaikki hyvin, toinen tekee tiedon perusteella päätöksiä esimerkiksi tilan käytöstä tai huollosta. Hankkeen aikana kehitettyjä visualisointityökaluja onkin jäämässä vakituiseen käyttöön.
Teksti: Päivi Stenroos/Tampereen kaupunki