Kestävän kehityksen kannalta yksi suurimmista yksittäisistä kysymyksistä on, kuinka energiaratkaisut huomioidaan niin liikenteen suunnittelussa, rakentamisessa, kaavoituksessa kuin maankäytössäkin. Näihin kaikkiin kaupungit pystyvät vaikuttamaan.
Vaikka Suomi pärjää muuten erinomaisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, ilmastonmuutokseen sekä kestävään kulutukseen ja tuotantoon liittyvissä tavoitteissa edistymme selvästi heikommin.
”Suomi on hyvin energiariippuvainen ja ilmastonmuutoksen osalta huono tulos johtuu meidän energiataloudestamme”, arvioi Kestävän kaupungistumisen ohjelman johtaja Emma Terämä Suomen ympäristökeskuksesta.
Kaupungit ovat kuitenkin sitoutuneet merkittävään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja hiilineutraaliuteen seuraavien 10-15 vuoden aikana. Energiaviisaat kaupungit on esimerkki 6Aika-hankkeesta, jolla kuutoskaupungit edistävät ilmastotavoitteitaan.
Rakennuksissa isoja mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen
Energiatehokkaiden ratkaisujen edistäminen on Suomessa vielä hidasta, vaikka ne leikkaavat läpi kaikkien sektoreiden ja niiden vaikutukset ovat suuria. Esimerkiksi energiatehokkaat uudisrakennukset eivät riitä päästöjen vähentämiseksi niin kauan, kun meillä on paljon vanhaa rakennuskantaa, jolle ei ole tehty mitään.
”Rakennukset ovat Suomessa todella iso päästölähde ja niiden energiankulutus on merkittävä kuluerä kaupungeille. Esimerkiksi kuutoskaupungeissa menee vuosittain yli 100 miljoonaa euroa lämpöön, sähköön ja veteen. Päästötavoitteisin on helpompi päästä kun leikataan energiankulutusta”, Energiaviisaat kaupungit -hankkeen projektipäällikkö Tuomas Vanhanen Tampereen kaupungilta sanoo.
Elinkaarivaikutus saatava paremmin esiin
Terämä toivoisi, että kaupungit näkisivät kestävyyden kokonaisuutena, jossa eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Jos esimerkiksi kannustetaan ihmisiä liikkumaan enemmän kävellen tai pyörällä, se vaikuttaa terveyteen ja terveydenhuollon kustannuksiin. Samalla liikenteen päästöt pienenevät, millä on vaikutusta ilmastonmuutokseen.
”Kun näitä kytköksiä tehdään näkyviksi ja lasketaan niiden vaikutusta, alamme nähdä ratkaisujen elinkaarivaikutuksia eli pitkän tähtäimen positiivisia vaikutuksia, vaikka taloudellinen hyöty ei realisoidu seuraavan puolen vuoden aikana”, Terämä selittää.
Energiaviisaat kaupungit -hanke perustuu yhteiskehittämiseen. Nyt on selvitetty, millaisia älykkäitä, digitaalisia ratkaisuja yrityksillä on rakennusten energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen. Seuraavaksi ratkaisuja aletaan pilotoida.
”Päästöjen vähentämiseksi tarvitsemme älyratkaisuja, muutosta energiantuotannossa, energiatehokkuutta sekä käyttäjien toimintatapojen muuttamista”, Vanhanen painottaa.
”Muutosten, joita me arjessa joudumme tekemään, täytyy tapahtua kaikilla sektoreilla ja kaikessa toiminnassa. Mikään yksittäinen juttu ei ole ratkaisu”, Terämä lisää.
Kuten muissakin 6Aika-hankkeissa, myös Energiaviisaat kaupungit eli EKAT-hankkeen yhtenä päätavoitteena on synnyttää yrityksiin uusia työpaikkoja ja kestävään kehitykseen perustuvaa liiketoimintaa, jota voidaan skaalata maailmalle.
Katso muut tällä hetkellä menossa olevat 6Aika-hankkeet, joilla edistetään kestävää kehitystä