Yhteisen muotoilukielen luominen olisi älykäs ja tehokas tapa toteuttaa kaupunkien digitaaliset palvelut. Näin visioitiin Tampereella teknologiakonferenssi Mindtrekin Smart City Event -seminaarissa.
Asiakkaan näkökulmasta yhteinen muotoilukieli tarkoittaisi, että kaupunkien digipalvelut noudattaisivat yhteistä toimintalogiikkaa, olisivat käytettävyydeltään yksinkertaisia ja helposti saatavilla.
Teknisesti uudistus toteutettaisiin käyttämällä avointa lähdekoodia. Yhteinen muotoilukieli sisältäisi valmiita käyttöliittymäkomponentteja ja palveluita tai palveluiden osia. Jokainen kaupunki voisi muokata niitä omiin tarpeisiinsa niin, että digipalvelujen toimintalogiikka kuitenkin säilyisi yhtenäisenä muiden kaupunkien vastaavien digipalvelujen kanssa.
6Aika – Avoin osallisuus ja asiakkuus -kärkihankkeen tiimoilta Mindtrek-konferenssissa järjestetty seminaari herätti paljon keskustelua. Eri kaupunkien tietohallinto-osaajien mielestä yhteinen muotoilukieli tarjoaisi sekä mahdollisuuksia että haasteita.
6aika-hankkeen projektisuunnittelijat Sami Paju ja Antti Pakarinen uskovat, että muotoilukieli muuttaisi kaupunkien nykyiset vaikeaselkoiset digitaaliset palvelut ennen kaikkea käyttäjäystävällisiksi.
Kuva: Susanna Lyly
Käyttäjäkokemus suunnittelun perustana
Idean Oy:n luova johtaja Petri Heiskanen ja vastaava palvelumuotoilija Matias Vaara esittelivät Mindtrek-tapahtumassa, miten yhteinen muotoilukieli vaikuttaisi kaupunkien digitaalisten palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen.
Avoimeen lähdekoodin perustuvien palvelujen etu on se, että niitä voi muokata ja jakaa vapaasti.
– Jos esimerkiksi Turussa suunnitellaan toimiva, käyttäjäystävällinen digitaalinen ajanvarauspalvelu, muut kaupungit voivat käyttää samaa koodia omissa ajanvarausjärjestelmissään, Vaara kertoo.
Kaupungit hyötyisivät toistensa keksinnöistä. Kun yksi kaupunki ratkaisee esimerkiksi käytettävyysongelman jo suunnitteluvaiheessa, toisten ei tarvitse käyttää aikaa saman ongelman ratkaisuun.
Digitaalisten julkisten palvelujen kehittäminen nojaisi käyttäjälähtöiseen testaukseen.
– Muotoilukielellä määritellään parhaita käytäntöjä käyttöliittymiin ja toiminnallisuuksiin. Kaupunkien digipalvelujen käyttäjiä osallistettaisiin palvelujen kehittämiseen, Sami Paju kertoo.
– Suunnittelussa pitää ottaa huomioon ihmisten erityistarpeet. Esimerkiksi näkövammaisille on yhtä lailla tarjottava mahdollisuus käyttää sujuvasti julkisia palveluita verkossa, Antti Pakarinen sanoo.
Yhteinen muotoilukieli palvelisi myös asuinkuntaa vaihtavia henkilöitä. Jos kaupunkien digitaaliset palvelut toimisivat kaikkialla samalla kaavalla, paikkakuntaa vaihtaessa julkisten palvelujen tuttu käyttöliittymä helpottaisi sopeutumista uuteen kotikuntaan.
Avoin lähdekoodi tuo säästöjä
Kaupunkien nykyiset digipalvelut ovat hajanaisia ja monen eri toimittajan vastuulla. Tästä syystä niiden kehittäminen on kallista.
– Avoimen koodin ansiosta yhteisen muotoilukielen kehittäjät voisivat olla yksityisiä sovelluskehittäjiä, pienyrittäjiä tai vaikka opiskelijoita. Kaupunkien ei olisi pakko sitoutua yhteen isoon toimittajaan, Sami Paju sanoo.
Julkisten digipalvelujen uudistaminen olisi entistä helpompaa. Työtä ei tarvitse aloittaa aina alusta kun on valmis saatavilla oleva lähdekoodi, mitä muokata.
– Varsinkaan pienillä kaupungeilla ei ole rahaa sijoittaa laajoihin digipalvelu-uudistuksiin. Avoimeen lähdekoodiin perustuvan yhteisen muotoilukielen kehittäminen tulisi halvemmaksi kuin että jokainen kaupunki maksaisi omien erillisten sähköisten palveluidensa kehittämisestä, Petri Heiskanen selventää.
Vaikka kaupungit jakaisivat yhteisen muotoilukielen, jokainen saisi pitää kiinni yksilöllisestä brändi-identiteetistään. Kaupungit voisivat erottautua ja vahvistaa omaa brändi-identiteettiänsä digipalveluissa visuaalisin keinoin, ilman että käytettävyys kärsisi.
Kaupunkien päättäjien on ymmärrettävä muotoilukielen hyödyt ja otettava uudistus yhteiseksi tavoitteekseen, jos suunnitelmalle toivotaan jatkoa. Idea yhteisestä muotoilukielestä vaatisi toteutuakseen selkeää omistajuutta ja vastuunjakoa kaupungeilta.
Teksti: Päivi Pajula
Kuvat: Susanna Lyly