Iso ohjelmakokonaisuus tarvitsee koordinaattoreita – näin 6Aika-kaupunkien omat koordinaattorit ovat laittaneet vauhtia kaupunkikehittämiseen

6Aika-kaupunkikoordinaattoreita yhteisessä kokouksessa.

Kuva: Igor Väisänen

Kaupunkikoordinaattorit ovat auttaneet 6Aika-strategiassa hankkeiden valmistelussa ja läpiviennissä sekä tulosten juurruttamisessa. Tämä vaatii paljon puhe- ja jalkatyötä.

6Aika-strategiassa on ollut yli 60 yhteishanketta. Näin laajamittainen yhteistyö vaatii tuekseen ihmisiä, jotka tuovat yhteen hankkeita ja hankkeiden toimijoita. Jokaisessa kuutoskaupungissa on ollut strategian alusta saakka henkilö, joka on vastannut strategian ja siihen kuuluvien hankkeiden koordinoimisesta omassa kaupungissaan.

Mariliinu Ahlström Vantaalta ja Anna-Mari Sopenlehto-Jokinen Turusta tiivistävät 6Aika-kaupunkikoordinaattorien työssä menestymisen avaimeksi sen, että koordinaattorit ovat keskustelleet ja työskennelleet paljon yhdessä.

Sopenlehto-Jokinen toteaa, että asioiden valmistelu ja kaupunkiorganisaatioiden ihmisten sitouttaminen hanketyöskentelyyn vievät aikaa.

– Koordinaatiotyö kulki strategian alussa siinä rinnalla ja muodostui ajan myötä toimenkuvaltaan selkeämmäksi ja helpommin ymmärrettäväksi, Sopenlehto-Jokinen kertoo.

Ideasta hankkeeksi

Koordinaattoreiden on tunnettava hyvin kaikki meneillään olevat hankkeet. Espoon kaupunkikoordinaattori Johanna Lyytikäinen kertoo, että tehtäviin kuuluu myös viestiminen avautuvista hankehauista ja rahoitusmahdollisuuksien kytkeminen kaupungin muuhun kehittämiseen.

– Viestinnän on oltava monimuotoista, ja siihen kuuluu erilaisten yhteistilaisuuksien järjestäminen, Lyytikäinen sanoo.

Hankkeiden elinkaaren näkökulmasta katsottuna kaupunkikoordinaattorien työhön on sisältynyt ensin hankeideoiden kalastelua ja ideoiden jalostamista hakemuksiksi yhdessä hankkeen valmistelijoiden kanssa. Sen jälkeen koordinaattorit ovat auttaneet hankekumppanien hakemisessa ja hankkeen verkottamisessa kuutoskaupunkien kesken.

– Pohdimme koordinaattoreiden kesken kaikkea ideoihin ja valmisteluun liittyvää ja sparraamme hankevalmistelijoita, Ahlström kertoo.

Sopenlehto-Jokinen lisää, että kaupunkikoordinaattorit ovat oppineet 6Aika-työskentelyn aikana nostamaan laajoista kokonaisuuksista tarkkoja, kaikille kaupungeille yhteisiä kehityskohteita ja hakemaan kaupunkien strategioihin täsmällisemmin sopivia pilotteja. Esimerkkinä hän mainitsee parhaillaan menossa olevan Turun keskusta-alueen pysäköinnin kehittämisen.

Kaupunkikoordinaattori auttaa ja viestii

Koordinaattorit tukevat hankkeita niiden aikana monin eri tavoin. He tuovat yhteen hankkeita muiden toimijoiden kanssa ja auttavat esimerkiksi kaupungin hallintokäytänteissä. Kaupunkikoordinaattori on se henkilö, jolla on kaikkien yhteystiedot.

Oulun kaupunkikoordinaattori Ari Saine kertoo, että koordinaattori neuvoo hankkeiden projektipäälliköitä monissa hanketeknisissä asioissa.

– Projektipäällikkö saattaa kysyä opastusta vaikka hankintoihin ja kilpailutuksiin liittyen, Saine sanoo.

Hanne Laasonen Helsingistä ja Espoon Lyytikäinen kertovat, että koordinaattoreilla on iso rooli hankkeen viestinnässä. Koordinaattorit levittävät tietoa hankkeista aktiivisella puhe- ja jalkatyöllä.

Koordinaattorit toimivat useissa paikallisissa, alueellisissa ja kansallisissa verkostoissa. Lisäksi työhön kuuluu kansainvälisissä verkostoissa ja teemakohtaisissa asiantuntijaverkostoissa työskentely. Teemakohtaiset verkostot liittyvät esimerkiksi ilmastoon, rakentamiseen, liikenteeseen tai liikkumiseen.

Koordinaattorit mainitsevat, että myös kaupungin johdolle viestiminen on tärkeää.

– Tämän kevään aikana tulosviestinnän tekeminen on korostunut. Viestintää tehdään monikanavaisesti, ja aiheina ovat hankkeiden konkreettiset toimenpiteet ja tuotokset, Laasonen lisää.

Lisäksi kaupunkikoordinaattorin pitää olla perillä eri rahoitusmahdollisuuksista. Koordinaattorit kertovatkin oppineensa puhumaan 6Aika-strategian aikana ”ESR- ja EAKR-kieltä.”

Juurruttaminen vaatii johdon sitoutumista

Hankkeet tarjoavat kaupungeille mahdollisuuksia muutokseen, mutta muutoksen läpivienti vaatii koko kaupunkiorganisaation sitoutumisen.

– On vaikeaa saada muutosta aikaan ilman johdon sitoutumista, Tampereen kaupunkikoordinaattori Anni Joela kiteyttää.

Joela sanoo, että esimerkiksi kokeilukulttuuria on saatu juurrutettua kaupunkeihin kertomalla, kuinka arvokasta tietoa kokeilut ovat tuottaneet kaupungeille.

Juurruttamiselle tärkeää on, että myös muut kuin hankkeessa suoraan työskentelevät ovat siinä mukana. Silloin hankkeiden tulokset jäävät osaksi kaupunkiorganisaatioissa työskentelevien työkalupakkia.

Kaupunkikoordinaattorien mukaan 6Aika-strategiassa on onnistuttu osoittamaan, miten hyvin kaupunkia voidaan kehittää hanketyöllä, yhdessä yritysten ja tki-toimijoiden kanssa.

Kuvassa kokoustamassa Espoon kaupunkikoordinaattori Johanna Lyytikäinen (vas.), Anna-Mari Sopenlehto-Jokinen Turusta ja Jukka Järvinen Tampereelta.