Jari Viinanen Vantaan kaupungilta ja Heli Hidén Espoon kaupungilta tietävät, miten alustavasta ideasta muodostetaan tuloksekas 6Aika-hanke, jolla on jatkumoa myös hankkeen jälkeen.
Vantaan kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Viinanen on ollut päävalmistelijana kahdessa hyvin onnistuneessa 6Aika-hankkeessa. Toinen on HNRY, Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet -hanke ja toinen Ilmastokatu. Viinanen kertoo, että kaupungissa tunnistettua kehittämistarvetta voi lähteä rakentamaan hankkeeksi eri tavoin.
HNRY-hankkeessa Viinanen järjesti hankehakuajan lähestyessä ideointiseminaarin 6Aika-kaupungeille. Seminaariosallistujat toivat yhteiseen keskusteluun haasteita ja ideoita liittyen oman kaupunkinsa hiilineutraaliusohjelmaan.
– Muodostimme seminaarissa pienryhmät niiden kaupunkien kesken, joilla oli samansuuntaisia tarpeita ja ajatuksia.
Viinanen itse oli mukana pienryhmässä, jossa keskityttiin yritysten hiilineutraaliuteen. Pienryhmätyöskentelystä syntyi aihio, jonka perusteella kirjoitettiin hankehakemus. Jo muutaman kuukauden kuluttua seminaarista alkoi HNRY, jonka tavoitteena oli työmaiden, kaupallisen alueen, sataman yritysten ja raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen.
Ilmastokatu ja HNRY tuottivat vaikuttavia tuloksia
Ilmastokatu-hanke lähti liikkeelle Helsingin kaupungin selvityksestä, jossa benchmarkattiin kotimaisten ja ulkomaisten kaupunkien tekemiä energiatehokkuustoimia. Malli Ilmastokatuun tuli Amsterdamista.
Helsingissä Ilmastokatu toteutettiin Iso Roobertinkadulla, koska siellä oli käynnistymässä kaupungin tekemä perusparannusurakka. Hankkeeseen lähti mukaan myös Vantaan kaupunki Tikkuraitin kanssa.
Tuolloin Helsingin kaupungilla työskennellyt Viinanen piti ennen hankkeen aloitusta Iso Roobertinkadun asukkaille ja yrittäjille tilaisuudessa esityksen, jota varten hän oli saanut Amsterdamin Ilmastokatu-hankkeen projektipäälliköltä materiaalia. Lisäksi opiskelijaryhmä haastatteli kadulla liikkuvia.
– Kadun asukkaat ja yrittäjät innostuivat Ilmastokadusta valtavasti.
Jotta hanke vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin parhaalla mahdollisella tavalla, on hyvä miettiä jo alkuvaiheessa, miten hankkeessa tuotetut asiat nivoutuvat kaupungin toimintaan.
– Ilmastokatu-hankkeessa tämä tehtiin kytkemällä hanke kaupungin omaan kehitystoimintaan eli kadun perusparannukseen.
Iso Roban Ilmastokadun perusparannuksen yhteydessä rakennettiin ilmastoystävällinen valaistus ja huomioitiin hiilijalanjälki pintamateriaalien valinnassa sekä parannettiin kadun logistiikkaa.
Hankkeessa laadittiin ohjeita, kuinka rakentaa vihersisäpihoja ja neuvoa yrittäjiä näyteikkunoiden energiatehokkuuden parantamisessa.
– Hankkeessa saatiin myös perustettua Helsingin ensimmäinen suojellun rakennuksen aurinkosähköjärjestelmä. Pilotista laadittiin aurinkosähköopas kaupungin ja asukkaiden käyttöön.
Viinanen lisää, että hankkeen alkuvaiheessa kannattaa laatia selkeät tavoitteet ja varmistaa, että hankkeen tuotokset hyödyttävät kaupunkia ja ovat eri toimijoiden käytettävissä. Esimerkiksi HNRY-hankkeessa luotiin päästötön työmaa -konsepti, josta syntyi kaupungin hankintatoimea tukeva Päästöttömien työmaiden green deal -malli. Sen on nyt allekirjoittanut ympäristöministeriön kanssa Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, HSY ja Senaatti-kiinteistöt.
Hajanaisista palveluista uniikiksi yrityspalvelujen toriksi
Espoon kaupungilla työskentelevä kehittämiskonsultti Heli Hidén oli mukana Kasvun ekosysteemit -hankkeessa, jossa kuutoskaupungit kehittivät innovaatiopalveluita ja -verkostoja yrityksille sekä tukivat yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa.
Espoossa pohdittiin hankkeen alussa erityisesti, miten yritykset saavat tietoa hajanaisista palveluista.
– Yhteistyössä seitsemän eri yrityspalveluorganisaation kanssa teimme palvelukartoituksen, jonka pohjalta loimme erilaisia yrittäjien palvelukokonaisuuksia, kuten kasvuun liittyvät palvelut ja rekrytoinnit, Hidén kertoo.
Merkittävänä ratkaisuna palveluiden hajanaisuuteen luotiin Espoossa yrityspalveluverkosto, Business Espoo. Business Espoossa julkiset palveluntuottajat ja kolmannen sektorin toimijat tarjoavat palvelujaan ”yhdeltä luukulta” yrityksille.
– Olemme kirjoittaneet 6Aika-hankkeen tuotoksena käsikirjan, joka esittelee tällaisen mallin rakentamista.
Kaupunki kehittää innovaatiopolkuja
Kaupunkia voidaan kehittää menestyksekkäästi osallistumalla hackathoneihin ja kokeiluihin. Hackathon on innovaatiomenetelmä, jonka tarkoituksena on tuottaa lyhyessä ajassa paljon ideoita ja etsiä ratkaisuja tiettyihin ongelmiin.
– Osallistuimme hackathoneihin muun muassa haasteilla, joilla haimme ratkaisua siihen, miten kaupungin tietopalvelua voitaisiin avata enemmän. Kirjoitimme hackathoneihin osallistumisen ja jatkopolkujen oppaan, joka laajeni hankkeen lopussa julkaistuksi Innovaatiotoiminnan jatkopolut -teokseksi.
Sen avulla kaupunkien, asiakaspalvelijoiden ja yritysten lisäksi myös muut kaupunkiyhteisön toimijat voivat hahmottaa omaa osuuttaan jatkopolkujen kokonaisuudessa.
– Mallit tuovat esiin ne polut, joilla innovaatioita voidaan kaupallistaa, sekä kaupungin ja eri ekosysteemitoimijoiden roolit polkujen eri vaiheissa.
Hidén kertoo, että konkreettisten oppaiden kirjoittaminen on hyvä keino varmistaa, että hankkeen tuotoksia voi hyödyntää jatkossakin.
– Tärkeää on myös miettiä etukäteen, kenelle kuuluu hankkeessa kehitettyjen asioiden omistajuus. Joissakin hankkeissa se on selvä, mutta toisissa se voi muuttua matkan varrella, joten vuoropuhelua pitää muistaa käydä jatkuvasti, Hidén lisää.