Helsingin kaupungilla on tiukat ilmastotavoitteet, eikä niitä saavuteta ilman energiatehokkuutta. Kaupunki edistää fiksuja energiaratkaisuja verkostoitumalla muiden kaupunkien ja yritysten kanssa.
Meritalosta, Stadin ammatti- ja aikuisopiston toimipaikasta Helsingin Merihaassa, ei näy päällepäin, että täällä pilotoidaan kysyntäjoustoa. Nuuka Solutions Oy:n Ville Julin kertoo, mistä siinä on kyse. Nuuka Solutions on ohjelmistoyritys, joka kehittää kiinteistöjen energianhallintaratkaisuja.
Pilotoinnin tarkoituksena on tehdä Meritalosta – kuten lukuisista muistakin Helsingin kaupungin kiinteistöistä – älykkäitä. Älykäs kiinteistö tietää, milloin sähköä kannattaa kuluttaa ja milloin säästää.
Rakennusten energiankäyttö on Helsingin suurin hiilidioksidipäästöjen lähde. Älykkäät kiinteistöt ovat energiatehokkuutta parantaessaan yksi keino kiriä kaupungin ilmastotavoitteita.
Meritalon pilotissa sähkönkulutusta voidaan ohjata etänä ja havaita nopeasti sähköverkon kysynnän ja tuotannon välinen epätasapaino. Kysyntäjouston avulla kiinteistöistä saadaan paitsi vastuullisempia, myös tulovirtaa omistajalleen, eli tässä tapauksessa Helsingin kaupungille, kun kiinteistön säädettävää sähkötehoa voidaan myydä kansalliseen sähköverkkoon.
Nuuka Solutions on ollut mukana 6Aika Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa pilotoimassa Meritalon lisäksi muitakin Helsingin kaupungin palvelukiinteistöjä osaksi virtuaalista voimalaitosta ja sähköverkkoa.
Julin kertoo, että pilotointi yhdessä kaupungin kanssa on auttanut yritystä viemään tuotekehitystä eteenpäin. Samalla yritys on saanut hyvän referenssin kansainvälisiä markkinoita varten.
– Toimimme kahdeksassa maassa, mutta tarkoitus on laajentua edelleen erityisesti Keski-Euroopassa, Julin kertoo.
Asukkaat ja taloyhtiöt mukaan ilmastotyöhön
Energiatehokkuuskumppanuus loikkasi Energiaviisaat kaupungit -hankkeen ansiosta reippaasti eteenpäin. Tämän nostaa esille johtava energia-asiantuntija Timo Määttä Helsingin kaupungilta. Energiatehokkuutta on edistetty yhdessä kumppaneiden kanssa aiemminkin, mutta nyt muun muassa sopimusmallit paranivat markkinavuoropuheluiden ja konsulttien avulla.
– Saimme aloitettua neljä pilottia, ja kahden ensimmäisen hankintapäätös on tehty. Sopimuskausi on kahdeksan vuotta, Määttä kertoo.
Hän mainitsee hyvänä esimerkkinä Liikuntamyllyn, jossa yrityskumppani Caverion otti kokonaisvastuun energiatehokkuuden edistämisestä. Sopimukseen kuuluu, että mikäli yhdessä sovittuun energiasäästötavoitteeseen ei päästäisi, yritys joutuisi maksamaan kaupungille rahallisen hyvityksen.
Energiatehokkuuskumppanuuden mallia on tarkoitus kehittää edelleen ja keventää julkista hankintaprosessia, jotta mukaan saadaan myös pienehköjä yrityksiä.
Erityissuunnittelija Mikko Martikka kertoo, että 6Aika-strategian aikana myös osallistaminen aktivoitui, kun sidosryhmät ja kaupungin asukkaat on saatu aiempaa tiiviimmin mukaan ilmastotyöhön.
Martikan mielestä hyvä esimerkki tästä on Energiarenessanssi-tiimi, joka auttaa taloyhtiöitä energiaremonteissa. Tiimi jatkaa konkreettista työtä Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen jälkeen.
Insinöörien tiimi tukee helsinkiläisiä taloyhtiöitä ilmaiseksi energiaremontin suunnittelun edistämisessä, ja kaupungin energia-asiantuntijan saa vaikka taloyhtiön kokoukseen keskustelemaan järkevistä energiaselvityksistä. Myös remontin suunnittelun eri vaiheisiin saa apua, tosin remontin varsinainen suunnittelu, päätöksenteko, toteutus ja maksaminen jäävät edelleen taloyhtiölle.
Energiarenessanssi-ohjelman vetäjä Aleksi Heikkilä kertoo, että taloyhtiöt ovat ottaneet avun vastaan paremmin kuin tiimi osasi odottaa.
– Meitä lähestyneiden taloyhtiöiden määrä lähenee sataa. Energiaremontissa eniten kiinnostavat eurot, mutta myös asumisolosuhteiden parantaminen kiinnostaa. Ilmastoasiat ovat tulleet kuitenkin jatkuvasti isommin mukaan, Heikkilä kertoo.
Tyypillisimmässä yhteydenotossa kerrotaan halusta parantaa energiatehokkuutta muttei tiedetä, mistä lähteä liikkeelle.
Kiertotalouden edistämisessä tarvitaan laajaa yhteistyötä
Määttä nimeää 6Aika-strategian konkreettiseksi aikaansaannokseksi myös elinkaaritarkastelun yleistymisen. Mukana tässä on ollut arvostettu elinkaariasiantuntija, Bionova, joka auttaa selvittämään esimerkiksi, kannattaako ikääntynyt rakennus peruskorjata vai purkaa.
Energiaviisaat kaupungit -hanke on kokonaisuutena vienyt myös kiertotaloutta eteenpäin, kun hankkeessa mukana olevat kaupungit ovat verkostoituneet yhä tiiviimmin ja jakaneet hyvät kokemukset toisilleen.
Helsingin kaupunki oli jo aikaisemmin hyödyntänyt purkukohteiden betonimursketta ja ohjannut sitä oikea-aikaisesti seuraavaan rakennushankkeeseen välivarastointia ja tarpeetonta logistiikkaa välttäen. 6Aika-strategian myötä ohjauksesta tuli yhä järjestelmällisempää, sillä CircVol-hankkeessa kehitettiin edelleen suurivolyymisten sivuvirtojen hallintaa ja liiketoimintamahdollisuuksia verkostoitumalla laajasti.
– Kiertotaloudessa on tärkeää kehittää entisestään resurssien yhteistä hyödyntämistä kuntarajat ylittäen, Martikka huomauttaa.
Teksti: Helsingin kaupunki/Kirsi Riipinen
Kuva: Helsingin kaupunki/Ilkka Ranta-aho