Ilmastokatu-hankkeessa halutaan pienentää kaupunkien hiilijalanjälkeä. Helsingin Iso Roobertinkadulla sekä Vantaan Tikkuraitilla ja Asematiellä etsitään jo rakennetussa kaupunkiympäristössä toimivia ratkaisuja, joilla kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta voidaan leikata. Ratkaisuja ideoimassa ja kokeilemassa ovat mukana alueiden yritykset, kiinteistönomistajat, asukkaat sekä kaupungit.
Yhdeksän Iso Roobertinkadun kiinteistö- ja taloyhtiötä seuraavat rakennusten päästöjä käytön hiilijalanjälki -mittarin avulla. Hiilijalanjälki lasketaan Ilmastokatu-hankkeen alussa 2015 ja sen lopussa 2017. Rakennusten päästöjen laskennalla halutaan selvittää kiinteistöjen hiilijalanjäljen nykytila ja rohkaista Ilmastokadun kiinteistöjä päästökuurille.
Käytön hiilijalanjälki kertoo kiinteistön lämmityksen, sähkökulutuksen ja vedenkulutuksen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Mukana seurannassa on kaksi toimistokiinteistöä ja seitsemän asuinrakennusta. Päästöjä seurataan kiinteistönomistajan näkökulmasta eli laskentaan ei otettu mukaan talon asukkaiden huoneistokohtaista sähkönkulutusta. Ainoastaan yhden toimistokiinteistön osalta otettiin toimiston käyttäjien kuluttama sähkö mukaan laskuihin.
Lämmityksestä suurin hiilijalanjälki
Ensimmäisen laskentakierroksen tulokset osoittivat, että suurin osuus asuinkerrostalojen hiilijalanjäljestä Iso Roballa koostuu rakennuksen lämmitykseen tarvittavasta energiasta, kaukolämmöstä. Kiinteistöjen sähkönkulutus sen sijaan oli suhteellisen pientä. Kaikissa vahoissa kerrostaloissa ei ole esimerkiksi hissejä ja lähes kaikissa taas on painovoimainen ilmanvaihto. Asuinrakennusten yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt puolen vuoden periodilta olivat 441 t CO2e. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki vuodessa on 8,7 t CO2e.
Per neliö lasketut asuinrakennusten hiilijalanjäljet vaihtelivat 12 kg CO2e/brm2 ja 27 kg CO2e/brm2 välillä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että henkilöauton keskimääräiset päästöt sadalla kilometrillä ovat 14 kg CO2 ja yhden naudanlihakilon hiilijalanjälki on 20 kg CO2e. Kiinteistön tasolla tarkastaessa päästöt ovat merkittäviä. Esimerkiksi hyvin tyypillisen vanhan kivitalon Iso Roobertinkatu 8:n hiilijalanjälki puolen vuoden ajalta oli 45 t CO2e. Tämä vastaan noin 25 edestakaista lentoa Helsingistä Hong Kongiin tai 180 edestakaista lentoa Rovaniemelle.
Saneerauksella säästöä
Toimistorakennusten hiilijalanjäljet olivat keskimäärin asuinkerrostaloja suuremmat. Sähkönkulutuksen hiilijalanjälkeä voi merkittävästi pienentää hankkimalla kiinteistöön vihreää sähköä. Esimerkiksi saneerauksen yhteydessä on helppo parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Iso Roobertinkatu 21-25:ssä onkin saneerauksen ansiosta lämmitysenergian kulutus niukkaa ja lämmityksen hiilijalanjälki on 40 % pienempi kuin toisen seurantaan osallistuneen toimistokiinteistön.
Seuraavan kerran näille yhdeksälle kiinteistöille lasketaan hiilijalanjälki keväällä 2017. Asuinkerrostalot ovat saaneet kiinteistökohtaisia suosituksia, miten hiilijalanjälkeä voidaan pienentää. Vettä ja lämpöä on kehotettu säästämään eri toimenpitein. Ensi keväänä katsotaan mikä kiinteistöistä on suurin pudottaja.
Lisää Ilmastokatu-hankkeen kuulumisista voi lukea sähköisestä uutiskirjeestä.