Espoon tekoälykokeilun jatko: syrjäytymisriskin tekijöihin päästy kiinni, merkittäviä kustannussäästöjä jo nyt

23.10.2019 | EspooUutiset
Cover for article 'Espoon tekoälykokeilun jatko: syrjäytymisriskin tekijöihin päästy kiinni, merkittäviä kustannussäästöjä jo nyt'

Kuva: Espoon kaupunki/Ville Taajamaa

Tekoälykokeilu oli Espoossa osa kokonaisuutta, jossa on päästy kiinni ongelmien juureen ja tehty tarvittavia muutoksia palveluihin, jotta perheet saavat ajoissa tukea.

Espoon kaupunki ja ohjelmistotalo Tieto tekivät vuonna 2017 kokeilun, jossa yhdistettiin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkuusdataa varhaiskasvatuksen dataan ja analysoitiin sitä tekoälyn avulla. Kokeilun tavoitteena oli selvittää, voiko tekoälyä hyödyntää palvelujen kohdentamiseen ennaltaehkäisevästi. Tekoäly löysikin aikavälin 2002-2016 datasta lähes 300 riskitekijää, jotka ennakoivat lastensuojelun asiakkuutta, jos useampi tekijä osuu samalle henkilölle.

6Aika-strategiassa tekoälykokeilu tehtiin osana Avoin osallisuus ja asiakkuus -kärkihanketta. Espoossa se kuului kokonaisuuteen, jolla pyrittiin asiakkuustietojen parempaan hyödyntämiseen palvelujen kehittämisessä.

”Perinteisen analytiikan avulla havaitsimme, että kevyet lastensuojelun palvelut eivät tavoita vieraskielisiä asukkaita. Perhe- ja sosiaalipalvelut sekä lastensuojelu tekivät vuodessa muutoksia sekä lastensuojelupalveluihin että perhe- ja sosiaalipalveluihin, ja nyt vieraskielisten lasten osuus vastaanottokodeissa on pudonnut 45 prosentista 24:ään”, data-analytiikkakonsultti Tomas Lehtinen Espoon kaupungilta kertoo.

Yksi sijoitettu lapsi maksaa kaupungille 150 000 euroa, joten kustannussäästö on merkittävä. Vielä suurempi vaikutus saattaa olla sillä, että Espoo pystyy nyt auttamaan paremmin koko perhettä esimerkiksi antamalla maahanmuuttajaperheille enemmän tukea neuvolassa. Lehtisen mielestä tämä on ehkä koko tämän 6Aika-hankkeen suurin onnistuminen.

Tekoälyä käytettävä eettisesti

Tekoälykokeilu on herättänyt valtavasti kiinnostusta ja Espoo on käynnistämässä yhteistyöprojekteja muun muassa THL:n ja Kelan kanssa. VTT:n kanssa Espoo valmistelee maahanmuuttajien osaamiskeskukseen liittyvää analytiikkaprojektia, jossa hyödynnetään Espoon datan lisäksi myös sidosryhmien dataa. Aalto-yliopiston kanssa Espoo pohtii, miten syrjäytymistä voi ehkäistä tekoälyn avulla. Espoo on mukana myös VTT:n, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston perustamassa Suomen tekoälyn osaamiskeskuksessa FCAI:ssa.

”Nämä projektit ovat tekoälykokeilun ansiota eivätkä olisi todennäköisesti lähteneet käyntiin ilman sitä”, Lehtinen sanoo.

Espoo haluaa kehittää myös tekoälyyn liittyvää eettisyyttä ja kaupunki on mukana verkostossa, joka kehittää sertifikaatteja eettiselle tekoälylle. Kolmas tärkeä tekoälyyn liittyvä kehityskohde on viestintä kuntalaisille. Tekoälyn käytön selittäminen kun on usein hankalaa.

Kaupungit, hyödyntäkää dataanne

Espoo on tuottanut asiakkuusdatan hyödyntämisestä käsikirjan muille julkisorganisaatioille. Käsikirja on käännetty myös englanniksi ja se on herättänyt kiinnostusta myös Euroopassa. Kaikki materiaali on tuotettu Creative Commons -lisenssin alla, jotta kaikki halukkaat voivat käyttää sitä ja oppi leviää.

”Olemme sparranneet monien kaupunkien kanssa ja haluamme, että muutkin lähtevät hyödyntämään dataa. Suomalaisilla kaupungeilla on valtavasti dataa 20 vuoden ajalta ja nyt myös teknologiaa, jolla tarttua siihen”, Lehtinen sanoo.

6Aika Espoossa