Tulevaisuuden älykkäissä kaupungeissa palvelut ovat sähköisiä ja perustuvat tehokkaaseen ja langattomaan tiedonsiirtoon. IoT:n eli esineiden internetin ongelmana on ollut järjestelmien yhteensopimattomuus. CityIoT-hanke kehitti Oulussa ja Tampereella ratkaisuja, joilla data saadaan eri tietojärjestelmien ”siiloista” hyötykäyttöön.
Oulussa hanke keskittyi rakennusten kunnossapidon ja elinkaaren hallinnan parantamiseen. Kun kiinteistöjen huoltotarpeita suunnitellaan, kaikesta mahdollisesta rakennusten kuntoon liittyvästä tiedosta on hyötyä. Ongelma ei ole siinä, etteikö dataa kerättäisi tarpeeksi, vaan siinä, ettei sitä aina kyetä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla.
– Automaatiojärjestelmän toimittaja on tyypillisesti linjannut, miten kerättyä dataa käsitellään ja millaisia graafeja siitä piirretään. Jos asiakas haluaa käyttää dataa laajemmin, on keskusteltava muutostarpeista järjestelmätoimittajan kanssa. Myös ei-standardit järjestelmien rajapinnat ovat ongelmallisia, kertoo Oulun yliopistolla CityIoT-hanketta vetänyt Pirjo Rousu.
Esimerkiksi Oulun kaupungin kiinteistöhuolto ylläpitää ja huoltaa satoja kiinteistöjä. Kun lähes joka kiinteistössä on oma automaatiojärjestelmänsä, pelkästään järjestelmiin perehtymiseen kuluu paljon aikaa.
CityIoT kehitti avoimen IoT-alustan
CityIot kehitti toimijoista riippumattoman ja avoimen IoT-alustan. Kaikki kiinteistöistä kerätty data saadaan kaupungille itselleen ja sen jälkeen muotoon, jossa data keskustelee keskenään. Mikä tahansa kaupunki, yritys tai vaikkapa korkeakoulu voi nyt hyödyntää hankkeessa kehitettyä alustaa.
Kaupungeille hyödyt avoimen IoT-alustan käytöstä ovat ilmeiset: kaupungit voivat kilpailuttaa tietojärjestelmähankinnat aidosti, lukkiutumatta yksittäiseen toimittajaan. Toisaalta avoin IoT-alusta parantaa erityisesti pienten yritysten mahdollisuutta tarjota innovatiivisia uusia palveluita kaupungeille.
CityIoT testasi Oulun nopeissa kokeiluissa ratkaisuja, jotka liittyivät esimerkiksi kiinteistöjen sisäilman hiilidioksidipitoisuuksiin, lämpötilaan, ilmanpaineeseen ja kosteuteen sekä kattojen lumikuormiin, kiinteistön vedenkulutukseen, käyttäjämääriin, palaneiden polttimoiden määriin ja ilmanpaine-eroihin.
Kokeilusta hyötyä kaupungille ja yritykselle
Oululainen IoT-palveluyritys ioLiving seurasi kokeilussaan rakennusten paine-eroja. Yrityksen ja Oulun kaupungin intressit kohtasivat, sillä kaupungilla oli tarve ymmärtää rakennusten paine-eroja paremmin, ja ioLivingiä kiinnosti kehittää laitetta, jolla paine-eroja pystyisi reaaliaikaisesti mittaamaan.
– Paine-erojen mittaaminen on tärkeää, koska esimerkiksi korjausrakentamisessa pitää varmistaa, ettei pöly pääse siirtymään saman rakennuksen sisällä paikasta toiseen, ioLivingin toimitusjohtaja Matti Verkasalo sanoo.
– Kiinteistön käyttäjän näkökulmasta projekti sujui vaivattomasti. On hyvä saada tietoa siitä, missä vaiheessa elinkaarta päiväkotimme rakennus on, Pikku-Iikan päiväkodin johtaja Helinä Pykäläaho toteaa.
Verkasalo on tyytyväinen siihen, että he pääsivät testaamaan ja kehittämään tuotetta Haapalehdon ja Pöllönkankaan sekä Pikku-Iikan päiväkodeissa.
– Kyllä tämä oli hirveän hyvä meidän tyyppiselle pienelle firmalle, että pääsimme meille uuteen ympäristöön ja yleensäkin todelliseen kenttäympäristöön testaamaan, Verkasalo toteaa.
Energiatiedon näkyvyys laskee kulutusta
Kaupungin näkökulmasta on tärkeää, että datan keräämiseen liittyvät oikeudet ja sopimukset huolehditaan kuntoon ennen kuin palveluita otetaan käyttöön.
– Tämä hanke on osoittanut konkreettisesti, että kun kaupungit ottavat IoT-ratkaisuja käyttöön, niiden täytyy olla kaukaa viisaita. Jo hankintavaiheessa pitää huolehtia, että kaupungilla on mahdollista ottaa keräämästään datasta täysi hyöty irti, Rousu sanoo.
Oulun kaupungilla CityIoT-hankkeen projektipäällikkönä työskennelleen Jani Nousiaisen mukaan CityIoT-kokeilujen perusteella on otettu Oulun Digin kanssa käyttöön samantyyppinen data-allas, joka syntyi hankkeessa.
Nousiaisen mukaan datan avoin saatavuus vaikuttaa energiankulutukseen jo itsessään.
– Sillä, että saadaan käyttäjille energiatieto näkyviin, on vaikutusta. Käyttäjät seuraavat energian kulutustaan ja pyrkivät vaikuttamaan siihen, sanoo Nousiainen.
Hyötyä oli myös siitä, että Tampere oli mukana jakamassa omia kokemuksiaan.
– Tampereella keskityttiin enemmän kaupunki-infraan, esimerkiksi puistoalueisiin ja liikenteeseen. Saimme varmasti molemmat monipuolisia kokemuksia, ja pääsimme vertailemaan toimintatapojamme, Nousiainen toteaa.
Toiminta jatkuu Oulun kaupungilla muun muassa Kaukovainion koululla, jolle ollaan rakentamassa hankkeessakin kokeillun tyylistä digitaalista kaksosta. Se on rakennuksen digitaalinen vastine, jonka avulla voi hallita, muuttaa ja jakaa rakennukseen liittyvää tietoa.
– Yhden alustan kautta saadaan tietoa kiinteistön energiankulutuksesta ja jatkossa myös kohteeseen asennettavista aurinkopaneeleista, kertoo Jani Nousiainen.
Lisätietoja:
Soile Jokinen
6Aika-kaupunkikoordinaattori, BusinessOulu
puh. 050 322 2974, soile.jokinen(at)businessoulu.com
Teksti: Oulun kaupunki