Avoimempaa dataa, kiitos!

Avoimissa rajapinnoissa on nyt uudenlaista sähköä – ja yritykset haistavat mansikkapaikat

Data ei ole entisensä. Tämän päivän tietovarannot ovat dynaamisia kasvun drivereita, jotka tuovat uutta virtaa yksilön, yritysten ja yhteiskunnan toimintaan. 6Aika-kaupungit – Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu – ovat ottaneet asiakseen avata data-aarteitaan ja rakentaa rajapintoja, joiden avulla tieto saadaan uudenlaiseen hyötykäyttöön.

Kuutoskaupungit avaavat tietovarantojaan avoimeksi dataksi kiihtyvällä tahdilla tavoitteenaan tehdä datan avaamisesta luonteva osa kaupunkien normaalia toimintaa. Kun avoimen datan käytöstä tulee tavallaan osa urbaania DNA:ta, datasokkelin päälle voidaan rakentaa ennennäkemättömiä innovatiivisia palveluita.

Kuutoskaupunkien avoin data -kärkihankkeen vetäjä, kehityspäällikkö Matti Saastamoinen toteaa, että kuutoskaupungeilla on hallussaan paljon digitaalisessa muodossa olevaa tietoa, josta vain pientä osaa on toistaiseksi hyödynnetty.

”Kun tieto vapautetaan siiloistaan, esiin nousee kokonaan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia”, hän uskoo.

Edelläkävijän vastuu

Projektipäällikkö Annukka Varteva 6Aika-rajapintahankkeesta on samoilla linjoilla: avoimen datan esiinmarssi on kansainvälisesti merkittävä ilmiö, jonka puitteissa suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus hankkia uniikkia osaamispääomaa.

”Suomalaiset ovat ehdottomasti kärkijoukoissa datan avaamisessa”, hän toteaa.

Mikä tahansa sähköinen data ei kuitenkaan kehittäjille kelpaa, vaan dataa tulee avata riittävän yhtenäisessä muodossa, jotta siitä on hyötyä. Kärkihankkeen piirissä onkin keskitytty luomaan rajapintoja, jotka mahdollistavat monipuolisen palveluiden kehitystyön. Kaupunkien yhteistyönä on luotu jo tapahtumarajapinta, päätösrajapinta, palauterajapinta ja resurssienvarausrajapinta.

Tapahtumataivas

Näistä eniten säpinää on tapahtumarajapinnassa, jonka ideana on tuoda kaupunkien tapahtumatiedot julki yhtenäisessä, koneluettavassa muodossa riippumatta siitä, mitä järjestelmiä kaupungeilla on käytössään. Helsingistä startannut rajapinta toimii jo Turussa ja Espoossa – ja on tulossa Tampereelle seuraavana.

”Yrityksiltä tulee eniten kyselyjä juuri tapahtumarajapinnasta”, Varteva kertoo.

Sen sijaan päätösrajapinta ei ehkä äkkiseltään vaikuta yhtä helposti kaupallistettavalta datalta – esimerkiksi kaupunginvaltuustojen litteroidut keskustelut eivät varsinaisesti peittoa viihdyttävyydessä Netflixiä. Päätöksissä on silti voimaa: niistä selviää esimerkiksi, minne on tulossa uusia asuntoja, rakennetaanko lähelle uusi pyörätie tai lakkautetaanko lähikoulu. Tietoja yhdistelemällä taas voisi vaikka luoda palvelun, joka auttaa uuden asunnon etsijää löytämään houkuttelevan asuinalueen.

Saastamoisen ja Vartevan mukaan suomalaisen julkisen päätöksenteon yleinen avoimuus –  ja datan avoimuus – voivat yhdessä saada aikaan suuria.

”Kansainvälisesti on aika mullistava ajatus, että julkisia päätöksiä koskeva tieto tulee tällä lailla jokaisen ulottuville”, pohtii Varteva.

Täsmäpalautetta virkamiehille

Palauterajapinnan kautta voi antaa palautetta kaupungille vaikkapa epäkunnossa olevista liikennevaloista. Rajapinnasta nostetta hakee myös Metro-lehti, jonka ’Metro fiksaa’ -palvelussa lukijat voivat saattaa epäkohtia kaupungin tietoon – ja samalla julkaisu saa kohderyhmäänsä kiinnostavaa katu-uskottavaa sisältöä.

Vartevan mukaan palauterajapinnassa kysymys on pitkälti siitä, miten kaupungit haluavat palvella asukkaitaan nyt ja tulevaisuudessa.

”Rajapinnan kautta palaute kulkee kaupungin palautekäsittelijöille, eikä kaupunkilaisen tarvitse tietää, mille toimijalle vaikkapa liikennevalon korjaaminen kuuluu.” Jatkossa palautteen antajalle voi tulla automaattiviesti siitä, missä vaiheessa hänen asiansa käsittely on, tai arvio ajasta, joka asian käsittelyyn keskimäärin menee.

Resurssien varausrajapinta taas tuo kaupungin varattavissa olevat tilat kaikkien ulottuville. Eri kirjastojen vapaita tiloja voi varata netissä Helsingissä ja Espoossa, joissa palvelu on koekäytössä.

Yritysten puolesta

Avoin data -kärkihankkeen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yritykset, koska elinkeinoelämä halutaan mukaan tekemään tiedon vallankumousta: kehittämään yhteisiä rajapintastandardeja, hyödyntämään kaupunkien avaamaa dataa sekä avaamaan myös omaa dataansa muiden käyttöön.

Matti Saastamoisen mukaan 6Aika-projektin myötä yli sataa suomalaista yritystä on kontaktoitu ja houkuteltu mukaan toimintaan. Aina yrityksille koituvat hyödyt eivät ole ilmeisiä saati välittömiä:

”Jos järjestelmiin tarvitaan isoja muutoksia, jotta dataa voidaan irrottaa järkevästi, siihen luonnollisesti menee aikaa. Jatkossa kaikissa tietojärjestelmähankinnoissa onkin huomioitava datan liikkuvuus ja avaaminen – toki tietosuoja huomioiden”, hän kuvailee.

Harmonisoimalla tuloksiin

Annukka Varteva huomauttaa, että datanavausten laadulla on jatkohyödyntämisen kannalta suuri merkitys. Kun saman tyyppistä dataa avataan eri tahoilla, on ensisijaisen tärkeää helpottaa datan yhteiskäyttöä.

Avainsana on harmonisointi. Kun monessa kaupungissa on yhteisen määritelmän mukainen rajapinta, markkina laajenee. Harmonisointityötä on tehty alusta asti yhdessä yritysten kanssa tarvelähtöisesti.

Matti Saastamoinen muistuttaa, että suurin kaupallinen potentiaali piilee nimenomaan datan yhdistelyssä: jos ammennetaan dataa esimerkiksi kaupungeilta, netistä ja yrityksen omista tietoholveista, voidaan saada aikaan kova cocktail.

”Toivomme yritysten antavan vinkkejä siitä, millaista dataa halutaan, niin pystymme avaamaan yhä uusia tiedonlähteitä.”

Iso muutos edessä

Saastamoinen näkee jo Suomen, jossa ”tieto on vapaa” aina siinä määrin, että data arkipäiväistyy, hyödykkeistyy ja muuttuu meitä ympäröiväksi näkymättömäksi infrastruktuuriksi siinä missä vaikkapa kiinteistöjen LVI-järjestelmät. Tällöin esimerkiksi henkilödatan (MyData) hallinnan ja hyödyntämisen reunaehdoista tullaan käymään kiivasta keskustelua.

”Avoimen datan suhteen luvassa on kokonainen kulttuurinmuutos”, hän uskoo.