Oppiminen on aina olennainen osa kaikkea kehittämistyötä. 6Aika-strategiassa yhteiskehittäminen ja erilaiset kokeilut ovat nousseet yhä tavallisemmaksi tavaksi oppia yhdessä kumppanien kanssa. Muuttuva maailma edellyttää jatkuvasti tiiviimpää yhteistyötä ja työskentelytapojen haastamista.
Yhteiskehittäminen koulujen kanssa
Espoon koulut ja oppimisympäristöt ovat avautuneet yhteiskehittämiselle kahdessa 6Aika-hankkeessa. Avoimet innovaatioalustat -hanke aloitti työn vuonna 2015. Sen aikana Espoossa kehitettiin uudenlaista menetelmää yhdessä oppimiseen, joka sai nimekseen ”KYKY – koulujen ja yritysten kiihdytetty yhteiskehittäminen”. Työ jatkui Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeessa, jossa toimintaa kehitettiin edelleen ja jossa yhteistyötä laajennettiin useampiin Espoon kaupungin palveluihin, laajempaan yrityskenttään ja kaupunkien välillä.
Avoimet innovaatioalustat -kärkihankkeen Espoon osatoteutuksen projektipäällikkö Katja Sjöholm kertoo, että hanke onnistui erinomaisesti, koska moni asia osui kohdalleen. Yrityksillä oli aito tarve kehittää koulujen kanssa, saada pedagogista näkökulmaa ja käyttäjäpalautetta EdTech-palveluidensa kehittämiseen. Kaupungin henkilöstö ja oppilaat kokivat digitaalista oppimista tukevien palvelujen kehittämisen tarpeelliseksi. Opetuksen johto toivoi helpon, turvallisen ja eettisen yhteistyömallin kehittämistä.
Myös projektipäällikkö Meri Vainio Tulevaisuuden älykkäistä oppimisympäristöistä painottaa, että yhteistyön pitää olla hedelmällistä kaikille osapuolille. ”Yrityksille on hyödyllistä nähdä, miten tämän päivän koulumaailma toimii. Yhteiskehittämisen avulla yritys saa arvokasta tietoa palvelunsa kehittämiseen. Oppilaat ja opettajat oppivat tuotekehityksestä ja yritysten toiminnasta. Yhteistyön pitää tukea oppilaiden oppimistavoitteita. Samalla edistetään espoolaista yrittäjyyttä.”
Yritykset ovatkin olleet yhteiskehittämiseen tyytyväisiä. Esimerkiksi Mightifier ja 3DBear ovat laajentuneet kansainvälisille markkinoille, joilla referenssi espoolaisista koulusta on arvokas.
Mikä sitten on tärkeää yhteiskehittämisen mallin rakentamisessa? Sjöholm ja Vainio ovat yhtä mieltä siitä, että osapuolten riittävän yhteisen ymmärryksen muodostamiseen ja luottamuksen rakentamiseen tarvitaan aikaa ja avoimuutta. Oppilaiden vanhemmat kannattaa ottaa mukaan. Itse kokeilu voi olla hyvinkin rajattu, mutta oppimisen kannalta keskeistä on tunnistaa tavoitteet huolellisesti ja arvioida kokeilut.
Prosessi pitää tehdä myös henkilöstölle helpoksi ja turvalliseksi. Yhteiskehittäminen vaatii nimettyä henkilöstöä välittämään ideoita ja kannattelemaan prosessia. Prosessin lisäksi koordinaattori tukee yhteiskehittämisen osapuolia tietosuoja-asioissa, sopimuksissa ja muista hallinnollisissa asioissa. Koordinaattori myös huolehtii kokeilujen vaikuttavuuden arvioinnista ja jatkokehitystarpeiden tunnistamisesta.
Kouluista koko kaupungin kehittämiseen
Sjöholm ja Vainio kertovat, että kaikki osapuolet, yritykset, Espoon kaupungin henkilöstö ja oppilaat, ovat kokeneet yhteiskehittämisen hyödylliseksi. Toimintaan on osallistunut noin sata yritystä sekä kymmeniä kouluja ja päiväkoteja. Yhteistyötä on tehty myös Espoon kaupunginmuseon, kirjaston, nuorisopalvelujen ja liikunnan puolella. Tavoitteena pidemmällä aikavälillä on laaja, koko kaupunkia koskeva yhteiskehittämisen malli ja ideoiden jakamiseen tarkoitettu sähköinen alusta. Ideoita kehittämisen kohteiksi voivat esittää niin yritykset, oppilaat, opettajat kuin asukkaatkin.
Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho näkee toiminnan tärkeänä ja osana kaupungin strategiaa. “Espoo-tarinan mukaisesti kehitämme ja kehitymme yhdessä kumppaneiden kanssa. Toiminnassa kohtaa innovatiivisuus, tekninen osaaminen ja pedagoginen osaaminen, jotka yhdessä tuottavat hyviä ratkaisuja kaikille osapuolille.”
Kaupunki on panostanut uuteen yhteiskehittäminen ja innovaatiot -tiimiin, jota Sjöholm vetää. ”Tämä työ ei ole ollut vain kokeilujen sarja, vaan laajempi kuuden vuoden kehityskaari, jossa on etsitty kumppanien kesken uusia rooleja kaupunkikehittämiseen. Aito toiminnan uudistuminen vaatii ajattelutavan uudistumista. Se vaatii jaettua visiota ja pieniä askelia samaan suuntaan,” Sjöholm summaa.
Lisätietoja:
- Johanna Lyytikäinen, ohjelmapäällikkö, Espoon kaupunki, puh. 040 723 1833, johanna.lyytikainen(at)espoo.fi
- Päivi Sutinen, palvelukehitysjohtaja, Espoon kaupunki, puh. 046 877 2871, paivi.sutinen(at)espoo.fi
- Make with Espoo –innovaatioalusta
Teksti: Espoon kaupunki.