6Aika-treffeillä Tampereella: kaupungin kehittäminen alustana vakiintuu

20.06.2019 | TampereUutiset
Cover for article '6Aika-treffeillä Tampereella: kaupungin kehittäminen alustana vakiintuu'

Energiaviisaat kaupungit -hanke testaa Kulttuuritalo Laikussa sensoreita tilojen käytön tehostajana. Saadun datan avulla voidaan säätää lämmitys sopivaksi väkimäärään nähden.

– Yhteistä eri hankkeille on ainakin se, että niissä yritykset ja organisaatiot ovat kehittäneet palvelujaan, kaupunkien kehittämiskulttuuri on vahvistunut ja alustamainen toimintatapa on vakiinnuttanut asemaansa Tampereella. Osaamisen ja työllisyyden kehittäminen ovat myös hankkeissa keskeisiä teemoja, kertoi 6Aika-kaupunkikoordinaattori, aluekehityspäällikkö Jukka Järvinen Tampereen kaupungilta 6Aika-hankkkeiden treffeillä toukokuun lopulla.

Kiertotalous kehittyy vahvasti Tampereen seudulla

Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanke alkaa olla jo loppusuoralla, ja kuutoskaupungeissa on runsaasti esimerkkejä hankkeen tuottamista tuloksista. Hankkeen tavoitteet ovat bisneslähtöisiä ja työllistävyyteen tähtääviä: kiertotaloudesta on haluttu löytää uutta liiketoimintaa ja innovaatioita.

– Alkuvaiheessa keräsimme lähtödataa erilaisista 6Aika-kaupunkien alueilla syntyvistä ja käsiteltävistä materiaalivirroista. Sen pohjalta pääsimme yritysten, kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa ratkaisemaan niiden tärkeimpinä pitämiä haasteita, kertoo projektipäällikkö Pirkko Eteläaho hanketta koordinoivasta Business Tampereesta.

Hanke on vienyt eteenpäin muun muassa maamassojen, tuhkien, rakennusjätteiden, lietteiden ja biomassojen käsittelyä yhdessä yritysten kanssa. Esimerkiksi Nokian ECO3-alueella toimiva, voimalaitostuhkista lannoitteita valmistava Ecolan pilotoi tuhkarakeen käyttöä tierakenteissa. Tampereen Hiedanrannassa Carbofex tuottaa biohiiltä ja on kehittänyt yhdessä Tampereen Sähkölaitoksen kanssa Suomen ensimmäistä CO2-negatiivista kaukolämpöyksikköä.

– Hankkeen toimenpiteiden ja pilottien kautta on kehitetty ja kokeiltu uusia kiertotalouden ratkaisuja ja innovaatioita, joilla on suuri potentiaali ilmastotyön edistämisessä sekä Suomessa että globaalisti, tiivistää Eteläaho.

Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen Pirkko Eteläaho.

Tampereen seudulla kiertotalouden kehitysalustoina ovat Hiedanranta, Kolmenkulma ja Taraste. Hiedanranta on teollisen taustansa ja kunnianhimoisten kehitystavoitteidensa takia erityinen ja monipuolinen kohde, jossa kiertotalouden periaatteita voidaan soveltaa niin rakentamiseen, asumiseen kuin yritystoimintaankin. Taraste ja Kolmenkulma taas ovat voimakkaasti kasvavia ja kehittyviä yritysalueita.

– Kolmenkulmassa ECO3-alue rakentuu monipuolisesti ravinnekierron sekä biopohjaisten ja teknisten kiertojen ympärille. Tarasteelle taas on tänä keväänä tehnyt sijoittumispäätöksen muun muassa Fortum, mikä kertoo Tampereen seudun potentiaalista kiertotalousliiketoiminnan kehittämisessä, Eteläaho sanoo.

Energiaviisaus kutistaa kulutusta ja päästöjä

Energiaviisaat kaupungit -hanke lähestyy energiatehokkuutta kahdesta näkökulmasta. Se etsii uusia keinoja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja toisaalta alueellisten energiajärjestelmien kehittämiseen.

Kun nämä kaksi puolta yhdistetään, on mahdollista auttaa merkittävällä tavalla kaupunkeja päästövähennysten toteuttamisessa. Samalla hankkeessa mukana olevat yritykset pääsevät kehittämään energiatehokkaista ratkaisuista uutta liiketoimintaa.

Energiaviisaat kaupungit -hankkeen Tuomas Vanhanen

– Tampere tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Kaupungit ovat tavoitteissaan edelläkävijöitä ja sikäli yrityksille kiinnostavia yhteistyökumppaneita. Tavoitteet ovat myös niin suuria, että viilaaminen ei riitä, asiat täytyy todella tehdä eri tavalla kuin ennen, sanoo hankkeen projektipäällikkö Tuomas Vanhanen.

Yksi Tampereen pilottikohteista on Kulttuuritalo Laikku. Sinne asennetaan sensorit tarkkailemaan tilojen käyttöä – saadun datan avulla on mahdollista säätää vaikkapa lämmitys juuri sopivaksi väkimäärään nähden ja välttää turha lämmittäminen. Jos samaan päästään suuressa osassa tamperelaisia palvelukiinteistöjä, se tuntuu jo merkittävästi energiankulutuksessa ja CO2-päästöissä.

– Piloteissa toimiviksi todetut ratkaisut voidaan ottaa käyttöön edelleen kaikkien kuutoskaupunkien palvelukiinteistöissä, joita on yhteensä noin 5200, ja yritykset saavat skaalattua meidän kanssamme kokeiltuja ratkaisuja myös maailmalle, Vanhanen sanoo.

Energiajärjestelmien kehittämisessä muun muassa Tampereen Hiedanranta on hankkeen kannalta kiinnostava kohde. Tavoitteena on alue, joka tuottaa enemmän kuin kuluttaa ja toimii hiilinieluna. Hanke valmisteleekin simulointiympäristöä, jonka avulla voidaan varmistaa, että alue rakentuu tavoitteiden mukaisesti.

– Alueellisen energian ja päästöjen simuloinnin avulla voidaan löytää numeerisia tavoitteita esimerkiksi tontinluovutusehtoihin. Samalla tuotetaan arvio mahdollisesti syntyvistä elinkaaren aikaisista hyödyistä ja vaikutuksista investointikustannuksiin rakennuttajien ja alueen tulevien asukkaiden näkökulmista, Vanhanen sanoo.

DuuniPolku tasoittaa tietä työelämään

Tampereen kaupungin DuuniPolku-hanke alkoi loppuvuodesta 2017 ja on nyt siinä vaiheessa, että hankkeen kehittämiä hyviä käytäntöjä on aika juurruttaa paikallisesti ja levittää hyödynnettäviksi muissa kaupungeissa. Tampereella DuuniPolun päähuomio on ollut ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuvien nuorten työllisyyden ja yritteliäisyyden edistämisessä.

– Hankkeessa on kokeiltu ja kehitetty malleja, joilla nuoren polku ammatillisesta koulutuksesta työelämään helpottuu, tiivistää projektipäällikkö Anne Kumpula.

DuuniPolku-hankkeen Anne Kumpula

Hankkeen työnantajayhteistyö on sisältänyt muun muassa rekrytointitapahtumia, yritysvierailuja ja erilaisia työllistäviä urapolkuja opinnoista tai työttömyydestä kohti työpaikkaa. Uraohjausta ja tietoa eri mahdollisuuksista työllistää itsensä on annettu oppilaitoksessa työnhaun valmennuksissa, itsensä työllistämisen roadshow’lla ja PopUp -pisteillä sekä kesätyönhaun workshopeissa.

DuuniPolku-hanke on mukana kehittämässä Tredussa käyttöön otettavaa opiskelijoiden varhaisen tuen toimintamallia, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen varhaisen tuen käytäntö ja myönteisen välittämisen kulttuuri oppilaitoksessa. Toimintamalli korostaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tärkeyttä, sillä varhainen havaitseminen ja reagointi voivat estää ongelmien syntymisen. Monet ongelmat ovat ratkaistavissa keskustelemalla ja ohjauksella, kun ne havaitaan riittävän ajoissa.

– Opiskelijoiden osaamisen tunnistamista, näkyväksi tekemistä ja työllistymistä on vahvistettu myös digitaalisin keinoin. Esimerkiksi Tampereen kaupungin työllisyyspalveluissa käytössä olevaa Osaamisbottia on pilotoitu valmistuvien opiskelijoiden ja kesätyönhakijoiden kanssa, Kumpula lisää.

Opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen on ollut merkittävä teema työuraohjauksen kehittämisessä. Useat toimijat ovat huomanneet, että nuoria on vaikea tavoittaa.

– DuuniPolussa päätimme ottaa nuoret mukaan ja tehdä työllistymistä ja yrittäjyyttä vahvistavaa toimintaa yhdessä heidän kanssaan ja heidän äänellään: tästä yhteistyöstä on syntynyt muun muassa uratarinoita ja asennekampanjaa, yrittelijäisyyslähettilästoimintaa sekä WorkPilots-keikkatyöpilotteja, Kumpula kertoo.

Artikkelin pääkuva: Kulttuuritalo Laikku on yksi energiaratkaisujen kokeilukohteista Tampereella.
Kuvat: Veli-Matti Lahdenniemi

Teksti: Päivi Stenroos