6Aika-strategiassa luodun pohjan säilyttäminen on tärkeää tulevaisuuden innovaatiotyössä

Paljon ihmisiä käytävällä lomittain, miehiä ja naisia. Valoisa tila, tiiliseinät.

6Aika Olkkari -verkostotapahtuma vuonna 2018. Kuva: Vesa Laitinen.

6Aika-strategia on tuottanut uusia toimintamalleja kaupunkien kehittämistä varten. Seitsemän vuoden aikana on syntynyt lisäksi verkosto, joka puhaltaa yhteen hiileen. Yhteistyön toivotaan jatkuvan ekosysteemeissä.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija ja 6Aika-ohjausryhmän työssä asiantuntijana mukana ollut Olli Voutilainen löytää 6Aika-strategiassa tehdystä työstä monta seikkaa, jotka ovat muuttaneet kaupunkien kehittämisen tapaa ja vaikuttaneet kaupunkien tulevaisuuteen.

– 6Aika-strategia on ollut ainutlaatuinen kokonaisuus volyymiltaan ja uudistushenkisyydeltään. Se on luonut kuuden suomalaisen kaupungin välille sparraussuhteen, jollaista ei ole aiemmin ollut, hän kertoo.

Voutilaisen mukaan toinen merkittävä suhde on syntynyt kaupunkitoimijoiden ja valtion välille. 6Aika on tarjonnut työ- ja elinkeinoministeriölle, Business Finlandille ja ympäristöministeriölle ikkunan kaupungeissa tapahtuvan kehittämistyön seuraamiseen.

Voutilainen kiittelee erityisesti sitä, kuinka ”taikasanoilta” kuulostava innovaatiokehittäminen on muutettu 6Aika-strategiatyössä käytännön teoiksi. Heti strategiakauden alussa esimerkiksi Avoimet innovaatioalustat -kärkihankkeessa tuotettiin yhteiskehittämisen malleja, jotka antoivat hyvän lähdön alustamaiselle yhteiskehittämiselle.

– Kuutoskaupungit tunnistivat Oulun johdolla tässä kärkihankkeessa lukuisia temaattisia innovaatioalustoja. Työssä päästiin siten hienosti alkuun.

Kuva: Perille asti -hanke/Vantaan kaupunki.

6Aika vakiinnutti kokeilukulttuuria Vantaalle

Avoimet innovaatioalustat on jäänyt erityisen vaikuttavana hankkeena mieleen myös Vantaan kaupungin elinkeinojohtajalle ja 6Aika-johtoryhmän jäsenelle, Kimmo Viljamaalle.

Hankkeesta virisi yhteiskehittämisen malli, jossa kaupunki kehittää palveluja yhdessä yritysten, oppilaitosten ja palvelujen käyttäjien kanssa.

– Esimerkiksi useissa kaupungeissa käynnissä oleva Roboboost-hanke tuo yhteen robotiikan osaajat, toimijat ja tarvitsijat, Viljamaa sanoo.

Viljamaan mukaan Vantaalle ei olisi syntynyt ilman 6Aika-strategiaa sellaista kokeilujen ja kaupunkikehittämisen kulttuuria, joka siellä nyt on.

Parhaillaan kaupungissa rakennetaan usean toimijan yhteistyönä urbaanin ruoan keskittymää, jossa kehitetään uudenlaisia ruokatoiminnan ratkaisuja erilaisten pilottien ja projektien avulla. Tarkoituksena on kytkeä kehittämisprojekteja yhteen ruokaklusterin eri toimenpiteisiin.

– 6Aika-hanke CircularHoodFood, jossa uudistetaan ruuantuotantoa kiertotalouden avulla, on kehittämisprojekteista ensimmäinen, mutta uusia hankkeita on jo työn alla.

Viljamaa jatkaa, että Suomessa on paljon elintarvikealan yrityksiä, mutta kaupungeilla ei ole ollut resursseja kehittää tätä globaalistikin merkittävää kasvualaa. 6Aika on mahdollistanut tämän.

Vantaan kaupungin elinkeinojohtaja pitää myös työllisyysalan 6Aika-hankkeita hyvin vaikuttavina. Hän mainitsee esimerkkinä DigiPointin, joka etsii ICT-alalta nuoria, jotka ovat jääneet ilman työpaikkaa tai keskeyttäneet opintonsa.

– DigiPointissa on onnistuttu kehittämään nuorten osaamista ja työllistämään tai saattamaan heitä takaisin opintojen pariin.

Kehittäminen jatkuu ekosysteemeissä

6Aika-strategian jälkeen kehittämistyö jatkuu kaupunkien ja valtion solmimien ekosysteemisopimusten pohjalta. Innovaatioalustatoiminnan filosofia säilyy, mutta mukaan tulee uusia teemoja ja kaupunkeja. Kaupunkeja on mukana kaikkiaan kahdeksantoista.

– Ekosysteemisopimuksissa kaupunkivetoinen innovaatiotoiminta muuttuu liiketoiminnan kehittämisen suuntaan, Voutilainen tarkentaa.

Hän kertoo, että kehittämiskohteet poimitaan suoraan kyseisen kaupungin haasteista. Kehittämisestä on synnyttävä entistä suoremmin selkeitä tuotteita haasteen ratkaisemiseksi.

Ekosysteemisopimuksissa on monenlaisia kehittämisteemoja. Teemoissa on kuitenkin paljon yhtäläisyyksiä. Ne asettuvat kolmen suuren kokonaisuuden alle: vihreä siirtymä, digitaalisuus sekä terveys ja hyvinvointi.

Vihreä siirtymä sisältää esimerkiksi Lappeenrannassa vihreää sähköistämistä, Turussa kierto- ja biotalouden ja resurssiviisauden kehittämistä sekä Tampereella teollisuuden vastuullisuuden lisäämistä.

Digitaalisuuteen kuuluu muun muassa Porissa kehitettävää robotiikkaa ja automaatiota, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla uudenlaisten oppimisympäristöjen ja älykkäiden ratkaisujen luomista kaupunkiympäristöön ja Oulussa teknologian kehittämistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisuus käsittää esimerkiksi kansainvälisen urheiluliiketoiminnan vahvistamista Lahdessa ja kaikille kaupunkilaisille suunnattujen terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittämistä pääkaupunkiseudulla.

Yhteistyö on huomioitu ekosysteemisopimuksissa

6Aika-strategia synnytti kuuden kaupungin välille yhteistyötä, joka Viljamaan mukaan olisi tarpeellista säilyttää jatkossakin, jotta esimerkiksi kaupunkien päästövähennystavoitteet saavutetaan. Kun haasteita ratkotaan yhdessä, saadaan parempia tuloksia.

– Lisäksi kaupungeissa pilotoituja ratkaisuja on helpompi tarjota vientiin, Viljamaa sanoo.

6Aika-strategiassa mukana olleet kaupungit ovat esittäneet työ- ja elinkeinoministeriölle toiveen, että työn tuloksena saavutettu likeinen, arkipäiväistä innovointia tekevä verkosto säilyisi.

– Yhteistyön jatkuminen on tärkeää meidänkin näkökulmastamme. Ekosysteemisopimuksissa on huomioitu tämä, Voutilainen kertoo.

Tavoitteena on, että ekosysteemisopimuksissa mukana olevien kaupunkien välille syntyisi pienempiä osajoukkoja, jotka tekevät yhteistyötä esimerkiksi tietyn teeman parissa.

– Toivottavasti myös kuutoskaupungit jatkavat muodossa tai toisessa yhteistyötä keskenään. Tai kuutosista voisi muodostua vaikka kahdeksikko, Voutilainen lisää.

Artikkeli on osa tänä talvena julkaistavaa artikkelisarjaa, jossa esittelemme 6Aika-strategian päätuloksia ja haastattelemme 6Aika-yhteistyön kehittymistä lähietäisyydeltä seuranneita konkareita.