Verkostoyhteistyö ja tuloksekas yhdessä tekemisen kulttuuri ovat auttaneet Oulussa kehittämään uuden mallin innovointiin ja parempia terveyden ja hyvinvoinnin palveluja. YSI-hankkeessa kehitettiin uusi toimintamalli sairaaloiden innovaatiotoimintaan. CoHeWe edisti yritysten ja kaupunkien yhteistyötä ja tuotti uusia, asiakaslähtöisiä sosiaali-, hyvinvointi- ja terveyspalveluja. HIPPA kehitti yritysten kanssa älykkään palveluasumisen tuotteita ja palveluja.
Kuutoskaupunkien välinen yhteistyö on ollut 6Aika-strategiassa keskeistä. Kaupungit ovat kehittäneet ratkaisuja yhdessä ja jakaneet onnistumisia ja parhaita käytäntöjä toisilleen. Kukin kaupunki on lähestynyt kehitettäviä asioita omilla vahvuuksillaan, hieman eri näkökulmasta, joten kaikille on tarjoutunut mahdollisuuksia oppimiseen.
Verkostoyhteistyötä ja yhdessä tekemisen kulttuuria ovat olleet 6Aika-hankkeissa osaltaan toteuttamassa Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen teknologia-asiantuntija Jaana Kokko ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin innovaatiokoordinaattori Pauliina Hyrkäs.
– Yliopistosairaalat innovaatioalustana (YSI) -hankkeen päätavoitteena oli kehittää ja kokeilla valtakunnallisesti sovellettavissa olevaa mallia yliopistosairaaloiden innovaatiotoimintaan. Tällaista mallia ei ollut, eikä myöskään riittävästi käytännöllistä tai tieteellistä tietoa, kuinka innovaatiotoimintaa tällaisessa kontekstissa mahdollistetaan ja johdetaan – ei edes kansainvälisesti. Lähdimme siis ratkaisemaan yhteistä haastetta, kuvaa Pauliina Hyrkäs.
– CoHeWe-hankkeessa (Co-Created Health and Wellbeing) kehitettiin yhteinen prosessi. Samalla mallilla vietiin yhteiskehittämistä läpi kaikissa neljässä kaupungissa. HIPPA-hankkeessa käytössä oli kolmen kaupungin yhteiskehittämisen, testauksen ja kaupallistamisen malli, kertoo puolestaan Jaana Kokko.
YSIstä uusi malli innovaatiotoimintaan
Pauliina Hyrkäs kertoo tarttuneensa toimeen YSI-projektipäällikkönä positiivisen ratkaisukeskeisellä mielellä. Tapa toimia organisaatiorajojen yli, esimerkiksi yritysten kanssa, ja toisaalta suuren yliopistosairaalan perinteinen toimintakulttuuri vaativat alkuun huolellista pohdintaa, mutta aina keksittiin keinot päästä eteenpäin.
– Kun päästiin konkreettisesti vauhtiin ja sopivat toimintamallit ja työskentelytavat löytyivät, meidän ammattilaisemme sekä yritysten ja yliopiston osaajat toimivat aktiivisesti ja innolla. Oli ilo huomata, että yhteistyö vastasi kaikkien osapuolten toiveita ja auttoi heitä kohti tavoitteitaan, hän sanoo.
– On tärkeää ymmärtää, että menestys innovaatiotoiminnassa syntyy jatkuvalla, osaavalla työskentelyllä sekä riittävän tuen ja toiminnan ylläpidon kautta. Tulokset eivät synny eikä toiminta pyöri itsekseen, joten myös julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa on tärkeää panostaa toimintaan varmistamalla riittävä asiantuntijuus ja resurssit, Hyrkäs jatkaa.
Oulussa aloitettiin YSI-hankkeessa sosiaali- ja terveydenhuollon tarvelähtöinen yhteiskehittäminen. OYSin kehitystarpeiden selvittäminen poiki useita tarvelähtöisiä ratkaisuja.
– Kaikkein tärkeimpänä tuloksena syntyi yliopistosairaalaan ja julkiseen terveydenhuoltoon sopiva innovaatiotoiminnan malli, jota sittemmin on jatkokehitetty ja jalkautettu laajemminkin alueelliseen käyttöön, Hyrkäs sanoo.
YSI hyödynsi myös yritysten osaamista. Hanke toi uutta liiketoimintaa jo olemassa oleville yrityksille, ja uuden ratkaisun kehittäminen synnytti myös uutta yritystoimintaa. Pauliina Hyrkäs sanoo yritysyhteistyön olevan suuri rikkaus.
– Toki yritykset tulevat erilaisesta maailmasta kuin julkinen sairaala. Tarvitaan koordinoivia tahoja ja fasilitoivia toimijoita, jotka ymmärtävät innovaatiotoiminnan ja -prosessien dynamiikkaa.
Tarvelähtöisyys hyödytti yrityksiä
CoHeWe-hanke edisti päätavoitteenaan yritysten yhteistyötä kaupunkien kanssa ja mahdollisti uusien, asiakaslähtöisten hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Jaana Kokon mukaan liikkeelle lähdettiin aina tarvelähtöisesti. Se hyödytti kumppaniyrityksiä, sillä tieto kehittämisen tarpeista on yritykselle arvokasta.
– Etsimme ja löysimme potentiaalisimmat kehityskumppanit eli kehittämismyönteisiä yrityksiä, jotka toteuttivat ratkaisut aikataulussa. Heidän kanssaan CoHeWessa vietiin Oulussa kuusi kokeilua maaliin saakka, Kokko kiittää.
– Valtakunnallisesti tehtiin 35 yrityskokeilua, ja yhteiskehittämiseen osallistui noin 150 yritystä ja 830 sote-alan ammattilaista. 1490 asiakasta kehitti ja testasi hankkeessa palveluja, hän tarkentaa.
CoHeWen konkreettisia tuloksia Oulussa olivat esimerkiksi uusi sosiaalipäivystyksen mobiilipalvelu, ratkaisu läsnäolon kokemusten ja elämysten lisääminen digitaalisiin kohtaamisiin ja masentuneen henkilön toipumisen omaseurantaan tarkoitettu Mielipäiväkirja-sovellus.
– Prosessit ovat aika pitkiä, kun kerätyistä tarpeista muodostetaan haaste, johon sitten haetaan kilpailutuksella ratkaisu, joka testataan aidossa ympäristössä. Oulun yliopiston apu oli meille tärkeää yhteiskehittämisen projektien eteenpäin viemisessä ja arvioinnissa, Kokko sanoo.
– CoHeWessa kehitetystä yhteiskehittämisen oppaasta olemme ylpeitä. Se on työkalu muillekin kaupungeille yritysyhteistyöhön ja yhteiskehittämiseen, hän lisää.
Uusi toimintamalli todettu menestyksekkääksi
Innovaatiotoiminnan kehittäminen on tärkeä, ajankohtainen aihe. YSI-hankkeen tulokset ovatkin herättäneet laajasti kiinnostusta ja poikineet yhteydenottoja muilta julkisilta terveydenhuollon organisaatioilta. Se on merkinnyt Pauliina Hyrkkäälle ajoittain eräänlaisena tutorina toimimista.
– Kaikki pääsevät aina vain parempiin tuloksiin, kun saadaan opit ja hyödyt yhteiseen käyttöön toisten kaupunkien edistymisestä. Alueet ja kaupungit kirittävät toisiaan positiivisessa mielessä, hän kuvaa.
Uusi toimintamalli on todettu menestyksekkääksi. Se on synnyttänyt myös laajempaa verkostoyhteistyötä ja aktivoinut sairaanhoitopiirin organisaation ja julkisen sairaalan innovaatiotoiminnan aivan uudelle tasolle.
– YSI todisti, että julkisen sairaalan kaltainen perinteinen ympäristö voi lähteä mukaan hyvin aktiiviseen innovaatiotoimintaan. Täytyy vain löytää räätälöidyt keinot, kehittää niitä huolellisesti ja osallistaa riittävästi asiantuntemusta kehittämiseen, Hyrkäs sanoo.
Parempaa palveluasumista digitalisaatiolla
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hanke kehitti yritysten kanssa älykkään palveluasumisen tuotteita ja palveluja. Yksi HIPPA-hankkeen keskeisistä tuloksista on verkkopalvelu TUTTUnet – Tuotekehittäjän testi- ja tukiverkosto.
Isossa roolissa oli ammattikorkeakoulujen ja kaupunkien tiivis verkostoyhteistyö, mikä merkitsi Oulussa kyvykkyyden kasvua ja toiminnan monipuolista kehittämistä.
– Oulussa kehitimme myös olemassa olevaa palvelua hankkeiden yhteiskehittämistestaustoiminnalla. HIPPA-hankkeen kumppaneina olivat pk-yritykset, joille ilmainen testaus- ja yhteiskehittämisapu on tärkeää. Hyvät verkostot jäivät elämään, ja ovat keskeisiä asioiden edelleen kehittämisessä, sanoo Jaana Kokko.
Lisätietoja:
Teknologia-asiantuntija Jaana Kokko
puh. 044 703 4030
jaana.a.kokko(at)ouka.fi
Hyvinvointipalvelut Oulun kaupunki
OuluHealth Labs, Oulu WelfareLab
POPSote Innovaatio- ja testaustoiminta
Teksti: Oulun kaupunki