Kaupunkiorganisaatioiden, yritysten ja asukkaiden lisäksi oppilaitokset ovat olleet avainroolissa 6Aika-hankkeissa. 6Aika-strategia on auttanut luomaan uudenlaisen väylän ammattikorkeakoulujen ja kaupunkien kokeiluyhteistyölle.
Lehtori Marja Keränen Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo, että yhteistyö yritysten kanssa on ollut ammattikorkeakouluille aina tärkeää. Ammattikorkeakouluissa opiskelevat suorittavat harjoittelujaksoja yrityksissä, ja koulujen on tiedettävä, minkälaisia tarpeita yrityksillä on tulevaisuuden työntekijöiden osaamiselle.
– Saamme yrityksiltä myös viimeisintä teknologiaa koekäyttöömme, mikä on valtavan hyvä asia, jotta pystymme tarjoamaan koulutusta, joka palvelee yritysten ja tulevaisuuden tarpeita, Keränen kertoo.
Yrityksillä on ollut erilaisia kehityshankkeita ammattikorkeakoulujen kanssa jo pitkään.
– Ammattikorkeakoulujen rooli Suomen innovaatiokentässä on toimia lähellä yrityksiä ja kokeiluja, lehtori Piia Nurmi Turun ammattikorkeakoulusta täsmentää.
Jatkuvuutta kiertotalouden kehittämisessä
Yritysten lisäksi myös kaupungit ovat tehneet ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyötä viimeisten vuosien aikana. Yhteistyön muodot ja tiiviys vaihtelevat kaupungeittain ja oppilaitoksittain.
Keränen ja Nurmi kertovat, että 6Aika-strategia on tarjonnut kaupunkien, yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteiskehittämiseen paitsi rahoituskanavia myös uusia työvälineitä ja näkökulmia.
– Pidän hyvänä vaatimusta siitä, että 6Aika-hankkeessa kehitettyjä asioita on vietävä eteenpäin seuraavissa hankkeissa. Se on pakottanut meidät jatkuvaan oppimiseen, Nurmi sanoo.
Hänellä on tästä käytännön kokemusta kiertotalouden kehittämiseen liittyvistä hankkeista. Vuonna 2018 päättyneessä TRY OUT! -nimisessä 6Aika-hankkeessa tavoitteena oli edistää kiertotalouteen ja cleantechiin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia eri ympäristöissä. TRY OUT!:in jälkeen kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksien kehittämistä jatkettiin CircHubs 6Aika-hankkeessa.
Kiertotaloushankkeiden ansiosta kaupunkien kaatopaikat ja jäteasemien toiminta ovat saaneet uudenlaisia muotoja: ne ovat muuttuneet kiertotalouskeskuksiksi. Uudessa CircHubs 2 -hankkeessa suunnitellaan Turun alueelle kiertotalouskeskukseen kiertotalousmyymälää ja tuunauspistettä.
– TRY OUT! -hankkeen yhtenä tuloksena laadimme mallin, joka auttaa ketä tahansa kokeilukulttuuria hyödyntävää tahoa arvioimaan kokeilun vaikuttavuutta sekä dokumentoimaan kokeiluista nousseita oppeja, Nurmi kertoo.
Kaupungeille rohkeutta kehittää virtuaalisia oppimisympäristöjä
6Aika-strategian päästyä käyntiin kaupungit alkoivat aktiivisemmin esittää toiveita kehitettävistä alueista ja tarpeellisista kokeiluista yhteistyötahoille. Monissa kuutoskaupungeissa kehittämistarpeet ovat olleet samanlaisia.
– 6Aika-kaupunkikoordinaattorit ovat olleet avainasemassa siinä, miten kehittämishankkeita on niputettu onnistuneesti yhteen, Nurmi kertoo.
Keränen oli mukana Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeessa, jossa tehtiin nopeita kokeiluja lähtien varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluasteelle. TAMKin hankkeessa kehittämiä teemoja oli hyvinvoinnista tilankäyttöön, tekoälyyn ja avoimen datan hyödyntämiseen eri tarpeisiin, kuten oppilaitoksen energiatehokkuuden kehittämiseen.
– Meidän opettajaopiskelijat olivat testaajina monessa kokeilussa. He testasivat esimerkiksi VR-laseja opintojen palauteseminaarissa, jossa he liikkuivat huoneesta toiseen avattarina, Keränen sanoo.
Keränen lisää, että hankkeessa tehtyjen kokeilujen ansiosta kaupungeissa on saatu uudenlaista rohkeutta kehittää eteenpäin päiväkotien ja oppilaitoksien virtuaalisia oppimisympäristöjä.
– Näistä asioista innostuneet opettajat saivat hankkeesta lisää uusia näkökulmia.
Yhteiskehittäminen hyötyisi yhden luukun mallista
Yhtenä Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen lopputuotoksena syntyi idea Rikastamo-brändistä. Sen periaatteena olisi toimia yhden luukun mallina yritysten ja korkeakoulujen yhteiskehittämisessä. Keränen esittää, että yhden luukun malli olisi hyvä kaupunkienkin kanssa.
– Yritysten tulisi tietää, kehen voisi ottaa yhteyttä ja millaista yhteistyötä toivotaan. Voisiko se olla ideoimista ensin yhdessä vai pyritäänkö toteuttamaan jotain mahdollisimman nopeasti.
Nurmi on sitä mieltä, että yhteiskehittämisen onnistuminen riippuu paljon siitä, onko ihmisillä aikaa ja innostusta siihen. Pohdittavana on, miten yhteiskehittäminen sovitetaan virkavelvollisuuksien hoitamiseen, organisaatioiden erilaisiin aikajänteisiin sekä työntekijöiden vaihtuvuuteen.
– Selkeät tavoitteet ja hyvä tahtotila auttavat yhteiskehittämisen jatkamisessa kaupunkien kanssa, Nurmi lisää.