Cover for article '6Aika ja resurssiviisas Vantaa: pienemmän hiilijalanjäljen jäljillä'

Kuva: Vantaan kaupunki

Fiksua materiaalikiertoa, hiilineutraaleja yritysalueita ja energiatehokkaita kiinteistöjä – menestyvä liiketoiminta ja vastuullisuus kulkevat vantaalaisissa yrityksissä käsi kädessä. 6Aika-hankkeissa on satsattu vähähiilisyyteen, mikä näkyy yrityksissä muun muassa ekologisesti kestävänä liiketoimintana, uusina innovaatioina ja materiaali- ja resurssitehokkuutena. Myös taloyhtiöt ja jokainen vantaalainen ovat näissä talkoissa mukana.

Energiatehokkaat ja vähähiiliset rakennukset hyödyntävät uusiutuvaa energiaa ja optimoivat esimerkiksi valaistukseen, viilennykseen, lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyvää energiankulutusta. Kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavat investoinnit maksavat itsensä takaisin – se huomattiin myös Energiaviisaat kaupungit (EKAT) -hankkeessa. Hankkeessa laskettiin lähes kymmenelle Petikko-Variston yritysalueen yritykselle optimaalisia tapoja lisätä rakennusten energiatehokkuutta.

“Hankkeeseen osallistuneille yrityksille laadittiin kiinteistökohtaiset suunnitelmat ja seitsemässä kiinteistössä lähdettiin viemään suunnitelmia käytäntöön. Tutkimme ja testasimme seinäpinnoille asennettavia aurinkopaneeleita, joten lähdimme tekemään myös kaupunkikuvan kannalta aivan uudenlaista, energiaviisaaksi profiloituvaa yritysaluetta”, hankkeen projektipäällikkö Ari-Santeri Talja Vantaan kaupungin elinkeinopalveluista kertoo.

Kiinteistöjen päästökuormaan vaikuttavat asiat ovat olleet esillä myös taloyhtiöissä. Kerrostaloissa jopa 70 prosenttia taloyhtiöiden energiasta kuluu lämmittämiseen!

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke tähtäsi parempaan energiatehokkuuteen hyödyntämällä IoT:n avulla kerättyä tietoa asuinkiinteistöistä. Mittaustietoon perustuvat digitaaliset ratkaisut osoittautuivat kokeiluissa toimiviksi tavoiksi parantaa vanhojenkin kerrostalojen energiatehokkuutta.

Kuva: iStock

Kiertotalous tuo uusia mahdollisuuksia liiketoimintaan

ILPO – Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut -hanke on toiminut linkkinä yritysten ja kaupunkien välillä: hanke tuo yritysten arvoketjut ja kiertotalouskeskukset mukaan yhteisen ilmastotyöhön.

“Vantaalla hankkeessa on alustettu kiertotalouskeskittymää yhdessä alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Nämä laajat materiaalikiertoon liittyvät klusterit ovat avainasemassa, kun yrityksissä pohditaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja ilmastopositiivista liiketoimintaa ja prosesseja”, projektipäällikkö Ronny Rantamäki Vantaan kaupungin elinkeinopalveluista sanoo.

“Kiinnostusta ja tarvetta Vantaalla on, ja yritykset tietysti haluaisivat päästä hyödyntämään nopeasti tällaisen alueen mahdollisuuksia. Suunnittelu ja esimerkiksi maankäyttöön liittyvien palasten loksahtaminen kohdalleen vie kuitenkin aikaa”, muistuttaa Rantamäki.

Malleja kiertotalousklusterin suunnitteluun löytyy muilta 6Aika-kaupunkien alueilta. Esimerkiksi onnistuneesta Topinpuiston kiertotalouskeskuksesta Lounais-Suomessa voidaan ottaa Vantaallakin oppia.

Ruuan hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa jokainen

Ruuan kiertotaloudessa on kyse ruuan matkasta pellolta lautaselle ja edelleen ravinteina takaisin pellolle ja ruuan tuotantoon – tavoitteena on pienentää ruuan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Vantaalla etsitään esimerkiksi ravintoloille ratkaisuja ruuan kiertotalouteen ja hävikin vähentämiseen.

“Ruuan ympärille rakentuva yritysklusteri on ollut meille linkki ravintoloihin. Ravintoloissa keskeistä on ruokahävikin vähentäminen, mikä nähdään yrityksissä tärkeäksi sekä liiketoiminnassa saatavien säästöjen että ympäristön kannalta”, CircularHoodFood-hankkeen projektipäällikkö Henri Laine Vantaan kaupungin elinkeinopalveluista sanoo.

“Käytännönläheisten kokeilujen myötä nostamme esiin fiksuja, uusien teknologioiden mahdollistamia tapoja tuottaa ruokaa. Hanketoimijana voimme luontevasti myös fasilitoida yritysverkostoja ja löytää kokeiluille ja syntyvälle liiketoiminnalle toimitiloja ja paikkoja.”

Hankkeessa on tuotu myös taloyhtiöihin urbaanin kaupunkiviljelyn malleja ja uusia innovatiivisia ajatuksia ruuantuotantoon kaupungeissa.

Teksti: Vantaan kaupunki