Työelämässä on kysyntää viimeisimmälle ja tuoreimmalle osaamiselle. Tarpeet osaamiselle muuttuvat jatkuvasti, mikä tekee kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta osaajien, oppilaitosten, yritysten ja kaupungin monimutkaisen yhteisen palapelin. 6Aika-hankkeissa kehitetään uudenlaisia asiakaslähtöisiä työllisyyspalveluita ja etsitään ratkaisuja uuden oppimiseen.
Terveys- ja hyvinvointiteknologia on yksi vauhdilla kehittyvistä osaamisalueista. Vantaalla erityisesti hyvinvointiteknologiaan keskittyneessä Roboboost-hankkeessa opiskelijoiden, yritysten ja opettajien osaamista kerrytetään robotiikan ja sen oheisteknologioiden aloilla.
“Robotiikan osaajista on työelämässä pulaa. Meidän on löydettävä yrityksille ja oppilaitoksille sellaista yhteistyötä ja verkostoja, jotka lisäävät sekä opiskelijoiden, opettajien että kaupungin sote-alojen ja yritysten työntekijöiden osaamista. Samalla myös teknologiaa hyödyntävien loppukäyttäjien osaaminen ja kokemus uusista teknologioista karttuu”, Roboboost-hankkeen projektipäällikkö Henna Varonen Vantaan ammattiopisto Variasta sanoo.
Roboboostin kokoamassa tiiviissä yhteistyössä on oppilaitosten lisäksi mukana hoiva-alan ja teknologia-alan yrityksiä. Koulutuskokonaisuuksien ja valmennusten lisäksi hankkeessa on kehitetty monialaisen yhteisopettajuuden malli, joka herättää laajalti kiinnostusta.
“Olemme piloineet mallia, jossa yhdistyvät tieto- ja viestintätekniikan hyvinvointiteknologian ja sosiaali- ja terveysalojen opinnot. Myös työpaikoilla eri alojen opiskelijat ovat yhdessä parina, jolloin heidän osaamisensa tukevat toisiaan”, Varonen kertoo.
Nuorille ICT-osaajille jatkopolkuja
ICT-alojen osaajia palvelee myös DigiPoint. Hankkeessa etsitään sujuvia väyliä, joiden kautta ICT-taustaiset, toisen asteen tutkinnon suorittaneet mutta eri syistä ilman työpaikkaa jääneet nuoret pääsevät töihin tai jatkamaan opintoja. Tavoitteena on, että heikossakin työmarkkinatilanteessa olevat nuoret löytävät työtä, jossa he voivat hyödyntää omaa osaamistaan.
“Hankkeessa kokeillaan kahta eri mallia – työkokeiluna suoritettavia, työelämätaitoja kohentavia työpajajaksoja sekä avoimessa ammattikorkeakoulussa ryhmämuotoisesti suoritettavia opintojaksoja, joilla edistetään opiskelupaikan saamista AMK:ssa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Mikko Turunen Vantaan kaupungin työllisyyspalveluista.
Turunen muistuttaa, että toimivien ratkaisujen löytäminen nuorten työllistymiseen on pitkäjänteistä kehitystyötä. Hankkeissa esimerkiksi erilaisia korkeakouluopintoihin kiinni pääsemiseen kannustavia malleja voidaan kokeilla ketterästi.
“Tällä hetkellä työn alla on VR-teknologiaa hyödyntävä virtuaalinen kohtaamispaikka nuorille työnhakijoille ja työnantajille.”
Kuntalaiset mukaan kehittämään työllisyyspalveluita
Työllistyminen ja koulutukseen hakeutuminen ja toisaalta osaavien työntekijöiden saatavuus muodostavat vyyhdin, jota ratkotaan Osaamo-hankkeessa. Osaamon tavoitteena on luoda kansallinen toimintamalli, joka ottaa huomioon aikuisväestön erilaiset tarpeet työllistymiseen ja palvelujen sujuvoittamiseen.
Vantaan osahanke on mukana Vantaan ja Keravan työllisyyden kuntakokeilussa. Tavoitteena on kehittää sujuvia ja asiakaslähtöisiä palveluita sekä työkaluja ja menetelmiä ohjauspalveluihin.
“Kuntakokeilun myötä määrätyt valtion työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävät siirretään kuntien tehtäviksi. Palvelut ovat tällä hetkellä sirpaleisia sekä työnhakijoiden, työnantajien että muiden sidosryhmien näkökulmasta. Rakennamme hankkeessa myös verkostoja, sillä esimerkiksi osaamisen kehittämiseen liittyvien palveluiden kannalta yhteydet oppilaitoksiin ovat aivan keskeisiä”, hankkeen projektipäällikkö Satu-Marja Salmi Vantaan kaupungin työllisyyspalveluista sanoo.
Koska palvelut ovat olemassa kuntalaisia varten, työllisyyspalveluiden asiakkaat ovat mukana muotoilemassa niitä sujuvammiksi.
“Saamme tärkeän asiakkaan näkökulman mukaan kehitystyöhön, kun kehittäjäasiakkaat ovat työpajoissa ideoimassa uusia palveluita työtä ja koulutuksia etsiville”, Salmi kertoo.
Teksti: Vantaan kaupunki